Toimintakyky ja asuinympäristö ikääntyneen kokemana

Abstract

Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia muutoksia ikääntyneiden toimintakyvyssä tapahtui heidän muutettuaan entisestä asunnostaan Jyväskylän Salokadun Vanhusten asumispalvelusäätiön omistamaan vuokrataloon. Työssä oli tarkoituksena tutkia myös yhteisöllisyyden ja päiväkeskuksen merkitystä toimintakyvylle sekä ikääntyneiden omia kokemuksia Salokadulle muuttamisesta ja siellä asumisesta. Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiin kuusi vuoden sisällä Salokadulle muuttanutta ikääntynyttä sekä jokaisen nimetty omainen ja vastuuhoitaja. Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimustapaa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin ikääntyneiden kohdalla teemahaastattelu ja omaisten ja vastuuhoitajien kohdalla postikysely. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia teemoittelemalla aineistoa. Selkeimmin esiin nousseet piirteet koottiin tutkimustuloksiksi. Tutkimustulokset osoittivat haastateltavien kokemusten pärjäämisestään parantuneen muuttamisen jälkeen. Salokadulla asuessaan useampi haastateltavista koki pärjäävänsä hyvin joko itse tai avun turvin. Tutkimustulosten mukaan ikääntyneen sai lähtemään päiväkeskukseen sen ohjelma ja muut ihmiset. Päiväkeskuksessa käyminen mahdollisti paremmin muihin talon asukkaisiin tutustumisen. Lisäksi päiväkeskus ohjelmineen sai asukkaat yleisesti viihtymään paremmin Salokadun vuokratalossa. Tutkimuksessa ilmeni monen haastateltavan sopeutuneen Salokadulle muuttamiseen ikään kuin sopeutumisen pakosta, jolloin oma asennoituminen sopeutumisessa ja kotiutumisessa oli merkittävä. Työn tulokset osoittivat, että entistä monipuolisempien toimintojen kehittäminen tarjoaisi yhä useammalle ikääntyneelle mahdollisuuden mielenkiintoiseen tekemiseen ja osallistumiseen. Kehittämisideana voisi olla päiväkeskuksen ja kotihoidon työntekijöiden sekä talotoimikunnan roolien vahvistaminen uusien asukkaiden muuttamisen yhteydessä.

The objective of this thesis was to discover what kind of changes happened in the ability to operate of elderly people after moving from their old apartments to an apartment building owned by the Foundation of Residential Services for the Elderly on Jyväskylä’s Salokatu. The purpose of the thesis was also to study the role of community and the day centre for the ability to operate as well as the experiences of the elderly about moving to Salokatu and living there. Six elderly people who had moved to Salokatu within a year as well as their appointed relatives and responsible carers were chosen as the subject of the study. Both qualitative and quantitative analyses were used in the study. As research methods a theme interview for the elderly and a questionnaire sent by mail for the relatives and carers were chosen. The research material was analysed using content analysis by classifying the material into themes. The features that came up most clearly were gathered as research results. The research results showed that the interviewees’ conceptions on their coping improved after moving. Most of the interviewees felt that they were coping well either by themselves or with help while living on Salokatu. According to the research results, the activities and other people made the elderly go to the day centre. Going to the day centre made it possible for them to get to know other residents of the apartment building. In addition the day centre with its programme made the residents generally feel more at home in the apartment building of Salokatu. In the research it became evident that many of the interviewees had adapted to living on Salokatu because they felt they had no choice, in which case their own attitude in adaptation and settling in was significant. The results of this study showed that developing more diverse activities would offer even more elderly people an opportunity for interesting pastime and participation. A development idea could be the reinforcement of the roles of the day centre’s and home care’s employees as well as the residents’ committee in the process of new residents moving in.