Myrkky on "kyrmy" : Landau-Kleffner syndrooma ja kommunikaatio

Abstract

Opinnäytetyön aiheina olivat Landau-Kleffner syndrooma (LKS) ja kyseisen oireyhtymän vaikutukset kommunikointiin. Landau-Kleffner syndrooma on lapsuusiän harvinainen, epileptinen oireyhtymä, jonka tyypillisin oire on puheen ymmärtämisen ja tuottamisen häviäminen. Oireyhtymän vaikutukset kommunikointiin voivat olla pysyviä, mutta joissain tapauksissa puheen ymmärtäminen ja tuottaminen saattavat palautua ainakin osittain kuntoutuksen, kuten puheterapian, avulla. Jotkut diagnoosin saaneista tarvitsevat tukea kommunikointiinsa läpi elämän. Puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikaatiota (AAC-kommunikaatiota) ovat muun muassa olemuskieli, viittomat ja blisskieli sekä esineiden, kuvien ja graafisten merkkien avulla tapahtuva kommunikaatio. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota ajankohtainen tietopaketti Landau-Kleffner syndroomasta, kartoittaa yhden diagnosoidun ihmisen elämänvaiheita ja kommunikaatiota sekä kehittää kyseisen asiakkaan ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Tuloksina olivat asiakkaan kanssa suunnitellut kuvitetut työohjeet sekä kommunikointipassit, joilla pyritään helpottamaan asiointia ja uusien ihmissuhteiden luomista kodin ja työyhteisön ulkopuolella. Landau-Kleffner syndroomasta kertova osuus syntyi suurimmaksi osaksi lastenneurologian erikoislääkärin, Elina Liukkosen haastattelun pohjalta. Lisäksi opinnäytetyössä on hyödynnetty asiakkaan läheisten ihmisten antamia haastatteluja kuvailtaessa syndrooman vaikutuksia asiakkaan elämään. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli tamperelainen OmaPolku ry, ja työelämän ohjaaja oli puheterapeutti Pirkko Kajan.

The subject of bachelor’s thesis was Landau-Kleffner syndrome (LKS) including its influences on communication. LKS is rare, epileptic, childhood syndrome whose most typical symptom is the dissolution of comprehension and production of speech. Syndromes effects on communication can be permanent but in some cases comprehension and production of speech can be restored fully or partly owing to rehabilitation such as logopedics. Sometimes the people who have been diagnosed need support throughout their lives to be able to communicate. Augmentative and alternative communication (AAC) contains for example body language, sign language, bliss language and communication with objects, pictures or graphic signs. The purposes of bachelor’s thesis were to gather current knowledge about Landau-Kleffner syndrome, survey the phases of life and communication of one diagnosed individual and develop his interaction with the surrounding environment. The outcome was pictorial work instructions and communication passports which relieve interaction outside home and work community. Neuropediatrics specialist Elina Liukkonen gave an interview about Landau-Kleffner syndrome. The closest people of the client were interviewed in order to find out the syndrome’s effects on the life of the client. The bachelor’s thesis was assigned by OmaPolku Association and the tutor of working life was speech therapist Pirkko Kajan.