Esimiesviestinnän toimivuus Etelä-Hämeen Osuuspankissa
Hakkarainen, Mikko (2019)
Hakkarainen, Mikko
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414794
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia myynninjohtamiseen liittyvän esimiesviestinnän toimivuutta asiantuntijoina toimivien alaisten ja toimihenkilöiden näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää esimiesviestinnän mahdolliset ongelmakohdat ja löytää uusia ideoita esimiesviestinnän kehittämistyöhön. Työ tehtiin toimeksiantona Etelä-Hämeen Osuuspankille.
Esimiesviestinnän toimivuutta tarkasteltiin Elisa Juholinin vuorovaikutteisen työyhteisöviestinnän uuden agendan sekä lähentävän ja energisoivan työyhteisöviestinnän ominaispiirteiden perusteella.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä kokonaistutkimuksena. Tutkimustyypiksi valikoitui survey eli kyselytutkimus, joka tehtiin Webropol-ohjelmalla ja se lähetettiin sähköpostitse 10.4.2019 kaikille 94:lle Etelä-Hämeen Osuuspankin toimihenkilölle ja asiantuntijalle, jotka työskentelivät myynnin kentällä esimiehen alaisuudessa. Kyselyyn vastasi viikon aikana 74 henkilöä, ja kyselyn vastausprosentiksi saatiin 79.
Tutkimustulosten perusteella Etelä-Hämeen Osuuspankin esimiesviestinnässä onnistuttiin erinomaisesti sen ominaispiirteissä, eli viestien hyödyllisyydessä, luotettavuudessa, avoimuudessa ja ymmärrettävyydessä. Erinomaisesti esimiesviestinnässä onnistuttiin myös viestintäkanavien ja -foorumien käytössä. Lisäksi Etelä-Hämeen Osuuspankin esimiesviestinnän vuorovaikutteisuus toteutui hyvin ja ajantasaista työhön liittyvää tietoa oli jatkuvasti saatavilla. Esimiesviestinnällä oli myös positiivinen vaikutus yksikön tunnelman rentouteen. Tutkimuksen valossa voidaan siis todeta, että esimiesviestintä Etelä-Hämeen Osuuspankissa on toimivaa.
Tutkimustulosten pohjalta pohdittiin kehittämis- ja jatkotutkimusideoita. Kehittämisideoiden aiheina ovat uusille työntekijöille palautteen antamisen lisääminen, esimiehille palautteen antamisen helpottaminen, Teamsin tiedostojen nimeämisen ja järjestämisen sääntöjen parantaminen, kooste uusista asioista sekä sisäisen viestinnän yhdenmukaisuuden tehostaminen. Jatkotutkimusideaksi esitettiin osaamiskeskusteluiden kehittämispotentiaalin tutkimista.
Esimiesviestinnän toimivuutta tarkasteltiin Elisa Juholinin vuorovaikutteisen työyhteisöviestinnän uuden agendan sekä lähentävän ja energisoivan työyhteisöviestinnän ominaispiirteiden perusteella.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä kokonaistutkimuksena. Tutkimustyypiksi valikoitui survey eli kyselytutkimus, joka tehtiin Webropol-ohjelmalla ja se lähetettiin sähköpostitse 10.4.2019 kaikille 94:lle Etelä-Hämeen Osuuspankin toimihenkilölle ja asiantuntijalle, jotka työskentelivät myynnin kentällä esimiehen alaisuudessa. Kyselyyn vastasi viikon aikana 74 henkilöä, ja kyselyn vastausprosentiksi saatiin 79.
Tutkimustulosten perusteella Etelä-Hämeen Osuuspankin esimiesviestinnässä onnistuttiin erinomaisesti sen ominaispiirteissä, eli viestien hyödyllisyydessä, luotettavuudessa, avoimuudessa ja ymmärrettävyydessä. Erinomaisesti esimiesviestinnässä onnistuttiin myös viestintäkanavien ja -foorumien käytössä. Lisäksi Etelä-Hämeen Osuuspankin esimiesviestinnän vuorovaikutteisuus toteutui hyvin ja ajantasaista työhön liittyvää tietoa oli jatkuvasti saatavilla. Esimiesviestinnällä oli myös positiivinen vaikutus yksikön tunnelman rentouteen. Tutkimuksen valossa voidaan siis todeta, että esimiesviestintä Etelä-Hämeen Osuuspankissa on toimivaa.
Tutkimustulosten pohjalta pohdittiin kehittämis- ja jatkotutkimusideoita. Kehittämisideoiden aiheina ovat uusille työntekijöille palautteen antamisen lisääminen, esimiehille palautteen antamisen helpottaminen, Teamsin tiedostojen nimeämisen ja järjestämisen sääntöjen parantaminen, kooste uusista asioista sekä sisäisen viestinnän yhdenmukaisuuden tehostaminen. Jatkotutkimusideaksi esitettiin osaamiskeskusteluiden kehittämispotentiaalin tutkimista.