Mielenterveyden edistäminen kotihoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia valmiuksia ja keinoja kotihoidon työntekijöillä on heidän itsensä arvioimana asiakkaiden mielenterveyden edistämiseen sekä selvittää, miten asiakkaiden mielen-terveyden edistäminen näkyy asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmissa ja niihin liittyvissä asiakkaiden voimavarakartoituksissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös selvittää kotihoidon asiakkaiden näke-myksiä siitä, miten kotihoidon työntekijät voivat edistää asiakkaan mielenterveyttä. Opinnäytetyön tavoit-teena on lisätä kotihoidon työntekijöiden valmiuksia tunnistaa asiakkaiden mielenterveyden häiriöitä ja mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena on myös lisätä kotihoidon työntekijöiden valmiuksia edistää asiakkaiden mielenterveydettä. Opinnäytetyön empiirinen aineisto koostuu kymmenen espoolaisen kotihoidon asiakkaan uusimmasta hoito- ja palvelusuunnitelmasta ja niihin liittyvistä asiakkaiden uusimmista voimavarakartoituksista, kah-den Espoon kotihoidon asiakkaan teemahaastattelusta sekä kotihoidon työntekijöiden ryhmäkeskustelus-ta. Hoito- ja palvelusuunnitelmia ja voimavarakartoituksia analysoitiin mielenterveyden edistämisen näkö-kulmasta. Mielenterveyden edistäminen näkyi asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmissa kotona selviy-tymisen tukemisena. Asiakkaiden haastattelussa nousi esille toive siitä, että hoitaja olisi tuttu. Ajanpuute hoitajilla nousi esille toisen asiakkaan haastattelussa. Hoitajien ryhmäkeskustelussa mielenterveyden edistämisen menetelmiksi kotihoidossa nousivat kotihoidon käynnit, ulkoilu asiakkaan kanssa, omahoita-juus, vuorovaikutus ja päivätoiminta. Kehittämisehdotuksena tuli esille yhteistyö mielenterveystyön am-mattilaisten kanssa hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Myös mielenterveyshoitajan kotikäyntejä toivottiin asiakkaille.

The purpose of this study is to find out what are the facilities and means the personnel in home care use as tools to promote the mental health of their clients. This was achieved through evaluation carried out by the personnel themselves. In addition, also the documents on nursing and service plans were studied to find out how the promotion of mental health occurs in these documents and in the resource mappings related to these. The purpose of this study was also to find out the viewpoint of the clients on how the health care personnel can promote mental health. Thus, the aim of this study is to add to the facilities of home care personnel in the identification of clients’ possible mental disorders and factors affecting their mental health. The purpose was also to develop the facilities of home care personnel in the promotion of their clients’ mental health. The empirical section consists firstly of 10 most recent nursing- and service plans and the related re-source mappings of home care clients in Espoo home care. Secondly, there are also two theme inter-views of two home care clients. In addition, the empirical part also includes a discussion of a group of home care personnel. The nursing and service plans were analyzed from the viewpoint of mental health promotion. The promotion of mental health in the nursing and service plans occurred in the form of sup-port offered to the clients so that they could manage at home. The interviews of clients brought forth the preference for a familiar nurse paying home visits. The other interview also brought up the problem of time shortage. The group discussion revealed that home visits, outdoor walks with the client, one client-one nurse- model, interaction, and daytime activities were the main means for promoting the client’s mental health. Cooperation with mental health professionals while making the nursing and service plan was given as a development suggestion. There was also a suggestion that mental health personnel could pay visits to home care clients.