"Yhdessä lapsen parhaaksi" : päivähoito lastensuojeluntukitoimenpiteenä -hankkeen väliarviointi ja kehittämisehdotukset hankkeen uudelleen suuntaamiseksi
Teppo, Anne (2005)
Teppo, Anne
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2005
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-33
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-33
Tiivistelmä
Nykyään lapsiperheiden kasautuneet ja yhä moninaisemmat ongelmat edellyttävät työntekijöiltä moniammatillista yhteistyötä. Päivähoidon ja perhesosiaalityön yhteistyön kehittämiseksi Espoonlahden alueella on meneillään Päi-vähoito lastensuojelun tukitoimenpiteenä - hanke, jonka tarkoituksena on tuoda Päivähoito lastensuojelun tukitoi-menpiteenä - prosessikuvaus työvälineeksi. Hankkeen väliarvioinnin tarkoituksena on tehdä kehittämisehdotuksia hankkeen uudelleen suuntaamiseksi. Väliar-vioinnin tavoitteena on selvittää hankkeen vaikutuksia moniammatillisen yhteistyön ja varhaisen puuttumisen näkö-kulmasta sekä arvioida hankkeen toteuttamista. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa mielipiteet Päivähoito lastensuoje¬lun tukitoimenpiteenä - prosessikuvauksesta. Väliarviointi toteutettiin sähköpostikyselynä. Kysely lähetettiin kahteen otteeseen vastausten vähäisenmäärän vuoksi. Molemmilla kerroilla vastausaikaa oli kaksi viikkoa ja arviointikyselyt lähetettiin 52:lle Espoonlahden päi-vähoidon ja perhesosiaalityön työntekijälle. Lähetetyistä kyselyistä saatiin takaisin yhteensä kuusitoista. Vastaus-prosentti oli 31 %. Arvioinnin tulokset tukevat teoriataustaa. Yhteistyö on hankkeen myötä sujunut hyvin ja laajentunut. Tiedon kulku, avoimuus ja yhteydenotot ovat lisääntyneet. Tutustuminen yhteistyökumppaniin ja käyttöön otettu uudet työ- ja yhteistyökäytänteet ovat edistäneet yhteistyön kehittymistä. Toimivan yhteistyön edellytyksenä nähdään mm. pien-alueellisen kuntoutustyöryhmän hyödyntäminen ja sovittuihin yhteistyötapaamisiin osallistuminen. Toimivan yh-teistyön kehittymisen esteenä pidetään perhesosiaalityön kiirettä ja työntekijöiden vaihtuvuutta, yhteystietojen puut-teellisuutta ja päivähoidon "korkeaa kynnystä"yhteydenottoihin. Hankkeen toteuttaminen arvioidaan sujuneen melko heikosti, koska kaikki eivät ole tietoisia prosessikuvauksen olemassa olosta tai sen sisällöstä ja hankkeessa edetään liian hitaasti. Prosessikuvausta pidetään toimivana, hyödyllisenäja selkeänä mallina. Viisi keskeisintä hankkeen uudelleen suuntaamiseksi tehtyä kehittämisehdotusta ovat säännölliset yhteistyötapaami-set 1 - 2 kertaa vuodessa, pienalueellisen lasten kuntoutustyöryhmän kehittäminen ja yhteistyötä edistävien koulu-tusten järjestäminen sekä uusien yhteistyökäytänteiden luominen ja hankkeen toteuttamisen kehittäminen. These daysfamilies with children have accumulated problems which are more diverse and this demands multipro-fessional cooperation from the employees. The Day Care as a Supporting Measure for Child Welfare -project has been launched in the Espoonlahti area in order to develop the cooperation between day care and family social work. The purpose is to implement the Day Care as a Supporting Measure for Child Welfare -process description as a tool for the employees. The aim of the mid-termevaluation is to make development proposals for realigning the project. The objective of the mid-term evaluation is to clarify the project's effects from the points of view of multiprofessional cooperation and early intervention and also to evaluate the implementation of the project. The objective is also to survey opin¬ions on the Day Care as a Supporting Measure for Child Welfare -process description. The mid-term evaluation was carried out as an email survey. The survey was sent twice due to a low response rate. The response time was two weeks for both mailings and the evaluation questionnaires were sent to 52 Espoonlahti day care and family social work employees. 16 questionnaires were returned. The response rate was 31%. The evaluation results support the theory background. Cooperation has been good and it has extended along with the project. Flow of information, openness and contacts have increased. Getting to know the partner in coopera¬tion and new implemented work and cooperation practices have contributed to developing cooperation. Some of the prerequisites for functional cooperation areseen as utilising local rehabilitation work groups and taking part in agreed cooperation meetings. Obstacles for developing functional cooperation are seen as hurry in the family social work and employee turnover rate, inadequate contact details and the "high threshold" of day care contacts. The implementation of the project has been evaluated as being not very successful as not everyone is aware of the process description or its contents and thus the project is progressing too slowly. The process description is seen as a functional, beneficial and clear model. The five key development proposals for realigning the projectare regular cooperation meetings once or twice a year, developing the local child rehabilitation work group, organising training which promotes cooperation, creat¬ing new practises to promote cooperation and developing the implementation of the project.