Oppijasta asiantuntijaksi : opiskelijanäkökulmia sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen

Abstract

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää tutkimusta on tehty Suomessa vielä vähän. Opetusministeriö on selvityksessään (2007) todennut, että korkeakouluopetusta tulee kehittää edelleen opiskelijan osaamisen, oppimisen ja oppimisprosessin näkökulmista. Tutkimuksen toimeksiantajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Tavoitteena on kehittää ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon oppimis- ja ohjausprosessia opiskelijalähtöisesti. Tuloksista saatavan tiedon pohjalta on mahdollista arvioida miten koulutusta voidaan kehittää, ja miten opiskelijaa voidaan parhaiten tukea hänen oppimisprosessinsa eri vaiheissa. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostaa elinikäinen oppiminen, aikuiskoulutus, opiskelijalähtöinen ja oppijakeskeinen opetus ja sen kehittäminen. Lähtökohtana työssä on ylemmän ammattikorkeakouluopiskelijan oppimisprosessi. Oppimisprosessista on teoriataustaan ja kokemukselliseen tietoon pohjautuen laadittu kuvaus, joka täydentyy tutkimuksen tulosten myötä. Oppimisprosessi jakaantuu aloitusvaiheeseen, kontaktiopetuksen vaiheeseen ja oppimisen ja osaamisen syventymisen vaiheeseen. Tutkimusaineisto koostuu neljästä teemahaastattelusta, joissa haastateltiin yhdeksää (9) Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon terveydenedistämisen koulutusohjelman opiskelijaa, joiden suuntautumisvaihtoehtona on moniammatillinen johtamisen ja kehittämisen asiantuntijuus. Aineistoa analysoitiin laadullisella sisällön analyysilla. Tutkimuksesta kävi ilmi, että opiskelijat tarvitsevat ohjausta erityisesti opintojen aloitusvaiheessa. Ryhmä toimii tärkeimpänä oppimisen ja asiantuntijuuden jakajana. Ryhmäytymiseen panostaminen koettiin aloitusvaiheessa tärkeäksi. Tutorohjausta tarvitaan HOPS: n tekemisessä, urapolulla etenemisessä ja opintoihin liittyvissä asioissa. Opinnäytetyöprosessin aloittaminen heti opintojen alussa koettiin ristiriitaiseksi, sillä aihe saattaa muuttua opintojen edetessä. Opiskelijat toivoivat oman ammatillisen kasvun ja oman urapolun tarkastelua ja peilaamista koulutuksen aikana. Myös tutkinnon vaikutusta uralla etenemiseen pohdittiin. Keskusteluille, dialogille ja keskinäiselle vuorovaikutukselle koettiin jäävän liian vähän aikaa. Tutortoimintaa tulisi kehittää edelleen siten, että ohjataan paitsi käytännön asioissa myös henkilökohtaisella urapolulla. Opinnäytetyöprosessia ja sen aloittamista tulisi porrastaa ajallisesti. Opiskelijoiden osaamisen tunnistamisessa ja hyödyntämisessä tarvitaan lisää menetelmiä ja kokemuksia. Dialogisuus on oppimisen ja osaamisen kehittämisen lähtökohta. Koulutusta voidaan kehittää myös pedagogisten menetelmien kuten ongelmakeskeisen oppimisen (PBL) ja tutkivan oppimisen avulla.

There are not many researches done about Master’s Degree Programme in Universities of Applied Sciences in Finland. The Ministry of Education has done an adjustment which states that the higher education should be developed further considering student’s personal learning and student’s learning process. This study is assigned by Jyväskylä University of Applied Sciences, School of health and social studies. The purpose of the study is to develop the learning and guiding process in Master’s Degree Programme, paying attention to student’s point of views. The results of this study can be used to develop the education and enhance the student’s learning process. The theoretical framework of the study consists of lifelong learning, adult education and student centred teaching. The starting point of the study was the learning process of the Master’s Degree students. The description about the learning process is based on the theoretical and the experimental knowledge, and it was completed by the results of the study. The learning process divides into three phases: 1) beginning, 2) active contact teaching and 3) deepening the learning. The research data included four (4) theme interviews. Nine (9) students of Master’s Degree Programme in Health Promotion were interviewed. The data was analysed qualitatively using content analysis method. As a result of the study it came out that the students need guidance especially in the beginning of their studies. The student group is the most important issue on sharing the learning and expertise. Putting effort on grouping in the beginning phase was experienced very important. In order to make ones personal learning plan (HOPS), proceeding in career and in matters attaching to studies the tutor guiding was needed. The study process starts in the beginning of the education, which was felt contradictory, because the subject of the study may change during the education. The students also wanted to examine their own professional progress and their own career while studying on the Master’s Degree Programme. They also discussed about the meaning of this examination on their future careers. The students felt that there were not enough time for discussions, dialogue and interaction. Tutorial action and tutorial guidance should be developed further not only by guiding in practical issues but also in ones personal career. The timing of conducting the master’s thesis as a development work of working life, should be developed. There will be needed more methods and experience on identifying and utilizing students prior knowledge. Dialogue is the main issue in all developing. The education can also be developed by using some new pedagogical methods, such as Problem-based Learning (PBL) and Collaborative Learning.