Huumori toimintaterapeutin työssä

Abstract

Koko teksti, Tiivistelmä, Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata huumoria toimintaterapeutin työssä. Tutkimuksen aineistona oli neljän toimintaterapeutin haastattelut, joissa pohdittiin, mitä huumori oli, ilmenikö sitä toimintaterapiassa, miten sitä ilmeni ja mitä merkitystä huumorilla oli toimintaterapeutin työssään. Haastatteluaineistoon perehdyttiin käyttäen aineistolähtöistä sisällön analyysiä. Teoriaosuudessa huumoria tarkasteltiin eri tieteenalojen- ja toimintaterapiakirjallisuuden avulla. Tutkimusaineistosta kävi ilmi, että pohjimmiltaan terapia oli vakavoitumista hetkeksi oman elämänsä äärelle. Tämän tosissaan olemisen ja pysähtymisen rinnalla aineistosta nousi esille, että huumoria ilmeni paljon toimintaterapiassa ja että huumorilla oli tärkeä merkitys niin asiakkaalle kuin terapeutillekin. Tutkimuksesta ilmeni, että haastatellut toimintaterapeutit käyttivät huumoria työssään tietoisesti. Toimintaterapeutit käyttivät huumoria asiakkaiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja edistämiseksi. Pelkoja ja ahdistusta pyrittiin vähentämään sekä pyrittiin löytämään uusia näkökulmia vaikeisiin asioihin. Huumorilla asiakkaat ilmaisivat joskus viestejä, joiden ilmaisemien muuten oli asiakkaalle vaikeaa. Oli tärkeää, että toimintaterapeutti tunnistivat asiakkaanhuumorilla ilmaiseman viestin. Huumorin tiedostaminen ja sen merkityksen ymmärtäminen toimintaterapeutin työssä oli tärkeää, koska tilapäisesti käytettynä huumori osoittautui terapiaa eteenpäin vieväksi elementiksi ja asiakkaan selviytymistä edistäväksi tekijäksi. Joissain tilanteissa huumori saattoi olla esteenä asioiden käsittelylle ja keino, jolla voitiin välttää vaikeita asioita. Huumorin tietoinen nähtiin tärkeäksi taitolajiksi, jota voi kehittää niin kuin muitakin ammattitaidon osa-alueita.

The goal of research was to portray the role of humor in the profession of occupational therapists. The material of research included interviews from four occupational therapists.In these interviews they discussed the concept of humor, whether or not it existed in occupational therapy, how it manifested itself in the work and what kind of significance it had in it. Material based content analysis was employed as the tool with which to examine the data from the interviews. In the theoretical section humor was examined in light of literature from various areas of science, including occupational therapy. The study of the material yielded the result that, fundamentally, therapy was stopping to seriously consider one's own life. Along with this serious consideration, the material clearly revealed that humor greatly manifested itself in occupational therapy and that humor held much significance to both the client and the therapist. The research revealed that the occupational therapists who were interviewed consciously employed humor in their work. The occupational therapists made use of humor in supporting and furthering the psychological and social well-being of the clients. Thus, they strove to lessenthe fears and the anxiety of the clients, as well as to find them new angles from which to approach difficult issues. By employing humor, the clients sometimes expressed things that would have otherwise been difficult for them to speak of. It was important that the occupational therapists understood the message their clients were trying to convey in this way. Acknowledging humor and its meaning in the profession of occupational therapists was important, since, when used temporarily, humor was proved to be an element that contributed to the therapy and the client's ability to manage. However, in some circumstances humor may have been an obstacle to dealing with issues and a way in which to avoid difficult topics. The conscious employment of humor was seen as an important skill that can be improved like any other field of proficiency.