Nimilainsäädännön uudistus
Kuokkala, Maria (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515084
Tiivistelmä
Suomen nimilainsäädäntö uudistui 1.1.2019, kun etu- ja sukunimilaki (946/2017) tuli voimaan. Uudistuksen taustalla vaikutti muutokset perherakenteissa ja väestön kansainvälistyminen. Uudistukselle nähtiin tarve, koska kaikkia muutoksia ei pystytty ennustamaan kumotun nimilain (694/1985) säätämisen aikaan. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää etu- ja sukunimilakiin tulleet uudistukset. Tehtävänä oli myös selvittää, mitkä syyt ovat johtaneet lakiuudistukseen.
Tutkimusotteena käytettiin lainopillista kirjoituspöytätutkimusta. Lainopin tehtävänä oli selvittää voimassa olevan lain sisältöä ja kuinka voimassa olevan lain puitteissa tulisi toimia. Lain sisältöä tutkittaessa aineistona käytettiin pääasiassa hallituksen esitystä ja uutta etu- ja sukunimilakia sekä oikeuskirjallisuutta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin tekstianalyysiä, jolla tutkittiin aineistossa esiintyviä yhtäläisyyksiä.
Uudistuksen myötä etunimiä sallitaan neljä. Jokaiselle sallitaan sukunimiyhdistelmä, joka voidaan periyttää myös lapselle. Avoliitossa elävien on mahdollista saada yhteinen sukunimi tai sukunimiyhdistelmä laissa määritellyin perustein. Maistraatin itsenäistä ratkaisuvaltaa lisätään rajaamalla nimilautakunnalta pyydettäviä lausuntoja vain erityisasiantuntijuutta vaativiin nimiasioihin.
Etu- ja sukunimilaki huomioi paremmin erilaiset perherakenteet ja mahdollistaa nimiyhteyden perheen sisällä. Henkilöllä on enemmän valinnanvapautta omasta nimestään. Nimen muuttaminen on lähtökohtaisesti helpompaa kevennettyjen viranomaismenettelyjen ansiosta.
Tutkimusotteena käytettiin lainopillista kirjoituspöytätutkimusta. Lainopin tehtävänä oli selvittää voimassa olevan lain sisältöä ja kuinka voimassa olevan lain puitteissa tulisi toimia. Lain sisältöä tutkittaessa aineistona käytettiin pääasiassa hallituksen esitystä ja uutta etu- ja sukunimilakia sekä oikeuskirjallisuutta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin tekstianalyysiä, jolla tutkittiin aineistossa esiintyviä yhtäläisyyksiä.
Uudistuksen myötä etunimiä sallitaan neljä. Jokaiselle sallitaan sukunimiyhdistelmä, joka voidaan periyttää myös lapselle. Avoliitossa elävien on mahdollista saada yhteinen sukunimi tai sukunimiyhdistelmä laissa määritellyin perustein. Maistraatin itsenäistä ratkaisuvaltaa lisätään rajaamalla nimilautakunnalta pyydettäviä lausuntoja vain erityisasiantuntijuutta vaativiin nimiasioihin.
Etu- ja sukunimilaki huomioi paremmin erilaiset perherakenteet ja mahdollistaa nimiyhteyden perheen sisällä. Henkilöllä on enemmän valinnanvapautta omasta nimestään. Nimen muuttaminen on lähtökohtaisesti helpompaa kevennettyjen viranomaismenettelyjen ansiosta.