Terveysalan ammattilaisten kokemuksia palveluohjauksellisesta työotteesta työttömän työnhakijan ohjauksessa
Eronen, Marjo; Vainio, Laura-Emilia (2008-02-11)
Eronen, Marjo
Vainio, Laura-Emilia
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2008-02-11
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1203497529-6
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1203497529-6
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme käsittelee työttömän työnhakijan terveyden edistämistä ja se on osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimaa WIRE- projektia (Verkostoista Voimaa Inhimillisiin Ratkaisuihin Elämässä). Projektin tavoitteena on ollut pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistyminen, heidän työ- ja toimintakykynsä edistäminen ja elämänhallinnan tukeminen. Tavoitteena on lisäksi se, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tiedostavat palveluohjauksellisen työotteen merkityksen työssään. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata terveysalan ammattilaisten kokemuksia työttömän työnhakijan palveluohjauksellisesta työotteesta ja sen prosessin vaiheista sekä ajatuksia sen kehittämisestä. Tavoitteena on saada tietoa siitä, miten palveluohjauksellinen työote näyttäytyy terveysalan ammattilaisten työskentelyssä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja analysoitava aineisto oli kerätty teemahaastattelulla. Haastattelut tehtiin terveysalan ammattilaisille ja tutkimukseen valittiin koko aineistosta 11 haastattelua. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön tuloksena kuvattiin palveluohjauksellisen työotteen ja prosessin toteutumista sekä työntekijöiden kehittämisajatuksia työttömän työnhakijan palveluohjaukseen liittyen. Terveysalan ammattilaiset näkivät palveluohjauksen erilaisten palveluiden tarjoamiseksi ja vaihtoehdoista kertomiseksi. Työntekijät pitivät palveluohjauksellisessa työotteessa tärkeänä kokonaisvaltaista työttömän asiakkaan huomioimista, jossa asiakkaan koko elämäntilanne pyritään selvittämään palvelutarvetta arvioidessa. Tarvetta arvioitiin avointa keskustelua ja havainnointia käyttäen. Asiakkaan kanssa työskentelyssä olennaista työntekijöiden mielestä oli yksilöllinen kohtaaminen, tarpeiden kuuntelu, tukeminen sekä asiakkaan mukana oleminen. Työntekijät näkivät omaksi roolikseen olla tukijoita ja kannustajia asiakkaille. Tärkeänä pidettiin asiakkaan vastuuttamista ja kannustamista aktiiviseen rooliin asioidensa hoitamiseksi. Myös asiakkaan itsemääräämisoikeutta pidettiin tärkeänä. Haastatteluista esille nousseet kehittämishaasteet olivat koulutuksen tarve palveluohjauksessa, yhteistyön kehittämisen tarve eri organisaatioiden työntekijöiden välillä ja vuorovaikutussuhteen kehittäminen työntekijän ja työttömän välillä. Joskus työntekijän asenne palveluohjausta kohtaan tai asiakkaan haluttomuus palveluprosessin eteenpäinviemiseen vaikutti niin, ettei palveluohjausta voitu toteuttaa. Haastateltavien mielestä lisää tietoa tarvittaisiin palveluohjauksesta, yhteistyön kehittämisestä ja eri palveluihin ohjaamisesta. Opinnäytetyöstä saatujen tuloksien perusteella jatkossa olisikin tärkeää koulutuksen järjestäminen. Koulutuksen tarvetta on myös työskentelytapojen kehittämisessä siten, että asiakkaan tilannetta osattaisiin arvioida kokonaisvaltaisemmin, niin että myös työttömyys tulisi keskusteluissa herkemmin esille ja että tähän asiaan myös tarvittaessa tartuttaisiin.