Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen perusterveydenhuollon vastaanotolla

Abstract

Palvelujärjestelmän muutokset, yhteiskunnan ja väestönrakenteen muuttuminen sekä työvoimapula asettavat sosiaali- ja terveysalalle uusia haasteita. Sairaanhoitajien ja lääkärien työnjaon kehittäminen tehtäviensiirtojen avulla saattaa osaltaan vastata näihin haasteisiin. Tehtäviensiirrot vaativat osaamisen kehittämistä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiseksi perusterveydenhuollon vastaanotossa toimivat sairaanhoitajat arvioivat yliammatillisen osaamisensa, hoitotyön ydinosaamisensa ja vastaanottohoitajan erityisosaamisensa. Tavoitteena oli lisäksi tutkia, mitkä osa-alueet tehtäviensiirrossa edellyttävät hoitajilta uudenlaista ammatillista osaamista tulevaisuudessa. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, kuinka tärkeäksi lääkärit ja hoitotyön johtajat arvioivat vastaanottohoitajan osaamisen eri osa-alueilla. Aineisto koostui kuuden keskisuomalaisen kunnan tai terveydenhuollon kuntayhtymän vastaanottohoitajista (n=69) sekä lääkäreistä ja hoitotyön johtajista (n=40). Tutkimus oli kvantitatiivinen ja se toteutettiin strukturoituna kyselytutkimuksena Digium- tiedonkeruuohjelman avulla. Tutkittavat arvioivat osaamistaan Likert-tyyppisellä asteikolla. Osaamista arvioitiin asteikolla: kiitettävästi (4), hyvin (3), tyydyttävästi (2) ja heikosti (1). Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Tulosten mukaan hoitajien osaaminen on hyvin yksilöllistä ja riippui hoitajan työtehtävistä sekä toimipaikan ja kunnan linjauksista. Yliammatillisen osaamisen heikoimmaksi osa-alueeksi arvioitiin kansainvälisyysosaaminen ja parhaimmaksi eettinen osaaminen. Hoitotyön ydinosaamisessa vahvimmaksi osaamisalueeksi koettiin hoidontarpeen arviointi, vastaavasti heikoiten hallittiin mielenterveyspotilaitten ja moniongelmaisten hoito, farmakologinen osaaminen sekä ryhmänohjaus. Vastaanottohoitajan erityisosaamisessa puutteita nähtiin masennuksen sekä iho- ja gynekologisten sairauksien hoidossa. Eniten koulutusta kaivattiin kuitenkin sydän- ja verisuonitaudeista sekä diabeteksesta. Koulutustarve kohdistui lähinnä yhteiskunnan ja väestön rakenteen luomiin muutoksiin sekä tulevaisuuden mahdollisiin tehtävänjakoihin. Tehtävänsiirroista erityisesti laboratoriolähetteen kirjoittamista pidettiin erittäin todennäköisenä tulevaisuudessa.

Currently Social and health care is facing many challenges due to the on going changes affecting the service system, the society itself and the population structure. In addition to these challenges social and health care is also dealing with severe labour shortage. Developing the division of tasks between nurses and physicians through a skill mix might respond successfully to these challenges. The purpose of this study was to explore self assessed professional competences of registered nurses working in primary health care. Professional competences were divided into three different groups; generic competences, core competences and specific competences. One of the main aims of this study was also to investigate educational needs of nurses at the moment and in the future when tasks are moved from physicians to nurses. The study also examined the opinions of physicians and health care managers on skills needed for advanced nurse practitioners. The target group consisted of nurses (n=69), physicians and health care managers (n=40) of six municipalities in Central Finland’s health centres. The survey was carried out by Digium internet-based software for surveys. Data were collected by using a Likert-scale selfassessment questionnaire. The respondents assessed their level of competence on a scale excellent (4), good (3), satisfactory (2), poor (1). The results of this study can be utilized in planning of further education and training for nurses. The results showed that there is a wide range of knowledge and professional competencies of registered nurses depending on individual. Internationality know-how was considered the weakest competence whereas ethical know-how was top-rated. In the question group of core competences the best competence was ability to recognise and interpret signs of normal and changing health. Respectively the lowest self-assessed competence was related to the ability needed with mental health patients, pharmacological know-how and group guidance. The lowest specific competences were related to psychiatric nursing such as depression. In addition to these issues also skin diseases and gynecological disorders were rated low. However, educational needs of nurses concentrated on cardiovascular diseases and diabetes. The competencies were related to tasks made, location of practice and guidelines of the work community. Educational needs were connected with changes in society in the future. Covering the related skill mix, the laboratory referral was considered especially probable in the future.