Hoitohenkilökunta ja käsihygienia : tutkimus Keski-Suomen keskussairaalan lasten parissa työskentelevien hoitajien käsihygieniasta
Puhakainen, Matti (2007)
Puhakainen, Matti
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2007
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-554
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-554
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan tietoa käsihygienian perusteista, käsihygienian asemasta heidän koulutuksessaan ja käsihygienian toteutumista käytännössä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa yleiseen tietoon käsihygienian toteutumista hoitohenkilökunnan keskuudessa, ja näin lisätä huomiota infektioiden torjumiseen sairaalassa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Sähköiset monivalintakyselylomakkeet lähettiin koko Keski-Suomen keskussairaalan lasten parissa työskentelevälle hoitohenkilökunnalle. Tulosten analysoinnissa käytettiin SPSS- ohjelmaa, jonka avulla vastaukset käsiteltiin tilastollisesti frekvenssitaulukoin. Vastausprosentti tutkimuksessa oli 44,7. Tuloksista kävi ilmi, että hoitajat ovat pääsääntöisesti tyytyiväisiä sekä henkilökohtaisiin että työtovereidensa käsihygieniaan liittyviin tietoihin ja taitoihin. Osa vastaajista kuitenkin koki tarvitsevansa lisää tietoa käsihygieniasta. Tämä osoittautuikin vastausten perusteella aiheelliseksi, niiden kysymysten osalta, joissa käsiteltiin moniresistenttejä bakteerikantoja ja käsihygieniaa. Näihin kysymyksiin annetuissa vastauksissa oli nähtävissä selkeää tietämättömyyttä. Myös käytännön tason taidossa käsihygienian suhteen, hoitohenkilökunnan keskuudessa oli vastausten pohjalta huomattavissa selkeitä puutteita. Nämä liittyivät lähinnä käsihuuhteen käyttämiseen. Ensinnäkin merkittävä osa vastaajista ei ollut täysin varma miten käsihuuhdetta käytetään oikeoppisesti, joka esimerkiksi näkyi siinä, että käsihuuhteen ei annettu kuivua ennen hoitotoimenpiteisiin ryhtymistä. Toisena puutteena oli se, että käsihuuhdetta käytettiin vaikka kädet olivat vielä pesun jälkeen kosteat. Näiden kahden virheellisen toimintamallin myötä vaikutetaan merkittävästi siihen, että käsihygienia ei toteudu tarpeeksi hyvin sairaalaoloissa. Purpose of this research was to clarify the level of theoretical knowledge and practical skills about hand hygiene in nursing. With this information the aim is to produce information about personnel's hand hygiene level and make an elucidation if needed to enhance this dimension in nursing. Research method in this research was chosen to be quantitative and it was accomplished in all Middle Finland central hospital's children wards and policlinic. The questionnaire type was structured and it was send to personnel via E-mail. The final answering percent was 44,7. The collected data was analysed with frequencies in tabular form by using SPSS- statistical programme. According the collected data personnel was satisfied with their own and their working colleagues hand hygiene knowledge. Research also showed that many of the personnel would like to have more education about hand hygiene. There were also some lacks of information amongst questions, which deal with resistant bacteria. The research showed some interesting facts also in personnel's practical skillswithin hand hygiene. When using alcohol-based hand rub, significant amount of personnel's weren't absolutely sure how to use it right. Personnel didn't always let the hand rub dry out before making a physical contact with patients and some of them spread the hand rub to moist hands. These two mentioned actions are basic factors to ensure the successful hand hygiene in hospitals.