ASLAK® - Avain jaksamiseen : ammattilaisten kokemuksia ASLAK®-kuntoutuksesta työssä jaksamiseen
Mikkonen, Anne; Sipari, Eija; Jaakola, Kirsi (2007)
Mikkonen, Anne
Sipari, Eija
Jaakola, Kirsi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2007
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-598
Tiivistelmä
The primary purpose of this study was to examine the experiences of participants about ASLAK 'rehabilitation. The secondary purpose was to produce information that could be utilized by health care professionals when they develop their functions connected to rehabilitation processes. The goal of thisstudy was to detect how the participants gained from ASLAK 'rehabilitation concerning their working capacity. Furthermore, the stability of these benefits experienced by participants was examined in two-year interval. The research was carried out as a qualitative investigation. The examination was aimed to a single ASLAK - rehabilitation group. That group was formed by ten special education professionals. Six of those individuals formed the final study group. The data was gathered by inquiry form with open-ended questions. The results were analysed by content analysis method. The results suggest that the participants' well-being at work was supported by ASLAK 'rehabilitation. According to the results, the participants' well-being at work was mainly benefited by helping the participants to recognize their own resources as well as the potential loading factors. The participants felt that they were more able to limit loading factors in their work after the rehabilitation process. They also felt that they were more capable to set their own priorities. The healthy life style also seemed to support their working capacity, and positive changes in that area were still detectable two years after the end of the rehabilitation. Relations between well-being at work and physical functioning capacity did not show up in this study. As a development need, the participants wished for more scheduled and more flexible follow up after the rehabilitation process. They also hoped that health care professionals would pay more attention to the criteria according which the rehabilitation group is formed, and how the participants are selected. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ASLAK®-kurssilaisten kokemuksia kuntoutuksesta ja tuottaa tietoa, jonka avulla työterveyshuolto voi kehittää kuntoutusprosessiin liittyvää toimintaansa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaista hyötyä kuntoutujat saivat työssä jaksamiseen ASLAK®-kuntoutuksesta. Lisäksi selvitimme miten kuntoutujat kokivat hyödyt heidän työssä jaksamisessaan kahden vuoden jälkeen kuntoutuksesta. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohteena oli ASLAK®- kuntoutusryhmä, joka muodostui kymmenestä erityisopetuksen ammattilaisesta. Tutkimusjoukko koostui kuudesta kuntoutujasta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi avoimia kysymyksiä. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimustulosten perusteella voitiin päätellä, että ASLAK®-kuntoutus tuki työssä jaksamista. Tämän tutkimuksen mukaan kuntoutujien työssä jaksamista hyödytti eniten omien voimavarojen ja kuormittavien tekijöiden tunnistaminen. Kuntoutujien työn rajaaminen ja priorisointi onnistui paremmin kuntoutusprosessin jälkeen. Terveelliset elintapatottumukset auttoivat kuntoutujien työssä jaksamista. Nämähyödyt olivat todettavissa vielä kahden vuoden kuluttua kuntoutuksesta. Fyysisen toimintakyvyn hyöty työssä jaksamiselle ei noussut esille tässä tutkimuksessa. Kehittämistarpeina nousi esiin toive suunnitelmallisemmasta ja joustavammasta kuntoutuksen jatkoseurannasta. Lisäksi toivottiin, että työterveyshuolto kiinnittäisi enemmän huomiota kuntoutusryhmän muodostamiseen ja valintaan.