Muuramen kunnan peruskoulun kuudesluokkalaisten psyykkinen hyvinvointi heidän itsensä sekä ammattihenkilökunnan arvioimana
Kaipiainen, Arja (2006)
Kaipiainen, Arja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2006
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-354
Tiivistelmä
Julkisissa tiedotusvälineissä useat eri asiantuntijat ovat viime vuosina tuoneet esiin huolensa kouluikäisten lasten ja nuorten henkisen pahanolon lisääntymisestä ja hoitoon pääsyn vaikeudesta. Kun lasten terveyttä ja hyvinvointia mitataan, keskitytään usein pelkän fyysisen toimintakyvyn arviointiin ja terveyden tarkasteluun. Henkinen puoli jää helposti liian vähälle huomiolle, vaikka sen merkitys lapsen koko hyvinvointiin tuntuu aina vain lisääntyvän. Suomalaisen terveydenhuollon tasoa on totuttu pitämään erittäin laadukkaana ja korkeatasoisena. Monet muut valtiot ovat ottaneet oppia toimintamalleistamme omaa kansallista terveydenhuoltoa kehittäessään. Kouluterveydenhoitaja tekee työtään suomalaisessa terveydenhuolto-organisaatiossamme varsinaisella 'näköalapaikalla', kun ajatellaan kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvointia. Tässä opinnäytetyössä tavoitteenani oli selvittää, miten muuramelaiset kuudesluokkalaiset kokevat henkisen hyvinvointinsa. Lisäksi halusin kerätä näkemyksiä siitä, millaista on koululaisten saama apu ja tuki henkiseen pahaan oloonsa. Lisäksi tähän työhöni kuului kehittämistehtäväosio. Siinä pyrin kuvailemaan oppilaiden henkistä hyvinvointia koulu n ammattihenkilöiden arvioimana sekä heidän mahdollisuuksiaan lasten koulunkäynnin kaikenlaisessa tukemisessa. Keräsin tietoa kuudensien luokkien oppilailta kirjallisella kyselyllä. Vastaajat kävivät koulua Muuramen keskustassa Mäkelänmäen koulussa sekä Isolahden, Kinkomaan ja Niittyahon kyläkouluilla. Koulun työntekijöiden mielipiteiden keruu tapahtui ryhmähaastattelun avulla. Suurimmalla osalla kyselyyn osallistuneista varhaisnuorista näytti elämä sujuvan hyvin. He kävivät koulua motivoituneina, harrastivat ja heillä oli useita hyviä kavereita. Kuitenkin osanuorista kärsi yksinäisyydestä, ei viihtynyt koulussa ja heillä oli erilaisia pelkoja. Koti ja suhde omiin vanhempiin on nuorilla tärkein tuki ja apu heidän kohdatessaan pahaa oloa. Moni vastaaja kaipasi lisää yhteistä aikaa ja yhdessäoloa omilta vanhemmiltaan. Yllättävintä vastauksissa oli se, etteivät vastaajat kokeneet saavansa apua ongelmiinsa koulun sisältä. Kuitenkin koulutoimen suunnitelmissa ja tavoitteissa tähdätään lasten ja nuorten monenlaiseen auttamiseen opettamisen lisäksi. Koulun henkilökunta koki erittäin tärkeäksi moniammatillisen keskustelun ja yhteistyön organisaation sisällä. Opinnäytetyöni tarjoaa heille lisää pohjaa tähän keskusteluun ja työn kehittämiseen. Tavoitteisiini ei kuulunut laatia koululle valmista kehittämishanketta, vaan aiheen edelleen työstäminen jää henkilökunnalle itselleen. In the media various experts have recentlyexpressed their concern on the increase of mental nausea among school children and the difficulty of getting treatment for them. When measuring the health and well-being of children, focus is usually put only on the assessment of the physical functional capacity and health. The mental aspect is easily neglected, although its importance to achild's well-being seems to be constantly increasing. The quality of the Finnish health care system is traditionally been considered extremely high. Many other nations have studied our methods and used what they have learned in developing their own national health care systems. School nurses have the best view of the Finnish health care organization to the well-being of school-aged children and youth. In this thesis my aim was to find out, how the sixth graders in the town of Muurame see their mental well-being. In addition, I wanted to collect some views on what kind of help and support the children are getting for their mental nausea. Furthermore, a development assignment was attached to my work. In this assignment I try to illustrate the mental well-being of the pupils, as it is assessed by the professionals in the school and also the various possibilities they possess in supporting thepupils in their school work. I collected data from the sixth graders with a written questionnaire. The interviewed went to school at the centre of the town Muurame, in the Mäkelänmäki school and in the smaller village schools of Isolahti, Kinkomaa and Niittyaho. Group interviews were held to collect the opinions of the personnel of the schools. Most of the children who answered the questionnaire seemed to do well in life. They were motivated to go to school, they had hobbies and many good friends. However, some of the children suffered from loneliness, did not enjoy going to school and had many sorts of fears. When young people feel mental nausea, they get the biggest help and support from their home and the close relations to their parents. Many of the interviewed longed for more time with their parents. What was most surprising in the answers was that the children did not feel that theyreceived any help to their problems from the school. And yet, in the plans and goals of the schools it is pursued that the schools could help the children and youth in many ways in addition to teaching. The school personnel felt that it was really important to have multiprofessional dialogue and cooperation within the organisation. This thesis will offer them more background for this dialogue and for the further development of their work. It was not my aim to prepare a development project for the school, but it is up to the school personnel to work further on the topic.