Pelaamisen merkityksiä ja vaikutuksia
Toivola, Niko; Heikkilä, Henna (2019)
Toivola, Niko
Heikkilä, Henna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615236
Tiivistelmä
Haapaveden kaupungin ehkäisevän päihdetyön toimikunnalle tehdyn opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kutsunnanalaisten nuorten miesten raha- ja digipelaamista sekä peliriippuvuutta. Tutkimus tehtiin vuonna 2018 Haapavedellä kutsuntoihin osallistuneille. Mielenkiinnon kohteina olivat eritoten nuorten miesten pelaamiseen ja pelaamisen seuraamiseen kuluttama aika sekä rahamäärät ja pelaamisesta mahdollisesti aiheutuneen haitan kokeminen. Yhtenä suurista kysymyksistä oli myös pelaamisen vaikutukset nuoren arjenhallintaan.
Kutsuntatilaisuuteen Haapavedellä 1.–2.10.2018 osallistui 61 henkilöä, joista tutkimukseen vastasi 55 henkilöä. Koska tutkimustyön tilaaja sekä sen tekijät halusivat määrällistä tietoa pelaamisesta, valikoitui tutkimusmenetelmäksi kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Kysymykset on laadittu syyskuussa 2018, aineisto on kerätty lokakuussa 2018 anonyymisti internetkyselynä ja tulokset on analysoitu Webropol-ohjelman avulla kevään 2019 aikana, jolloin myös opinnäytetyö on kirjoitettu.
Tutkimusta ja tulosten analyysia on tehty peilaten tuloksia valtakunnallisiin tutkimuksiin, kuten Pelaajabarometriin (2018), Nuorisobarometriin (2015), Rahapelikyselyn (2016–2017) raporttiin sekä paikalliseen, Haapaveden kutsunnoissa vuonna 2016 tehtyyn kyselyyn. Pelaamiseen liittyvät mielikuvat, kysymykset ja uskomukset ovat olleet usein esillä nuorten kanssa työtä tekevillä ja nuorten kanssa tehtävässä työssä, joten tutkimuksen tekeminen oli ajankohtaista ja hyödyllistä usealle eri taholle.
Tutkimuksessa saatiin vastauksia haluttuihin tutkimuskysymyksiin. Vastausten pohjalta ilmeni, että nuoret miehet pelasivat Haapavedellä digipelejä keskimäärin noin tunnin päivässä sekä seurasivat toisten digipelaamista keskimäärin kolme tuntia viikossa. Rahapelejä pelasi noin kaksi kolmesta vastanneesta. Alle kymmenesosa vastaajista on kokenut peliriippuvuutta, mutta useampi on kokenut pelaamisesta haittoja. Tulokset tukivat tietyiltä osin kokemuspohjaisia havaintoja, mutta monet tulokset poikkesivat ennakko-odotuksista.
Kutsuntatilaisuuteen Haapavedellä 1.–2.10.2018 osallistui 61 henkilöä, joista tutkimukseen vastasi 55 henkilöä. Koska tutkimustyön tilaaja sekä sen tekijät halusivat määrällistä tietoa pelaamisesta, valikoitui tutkimusmenetelmäksi kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Kysymykset on laadittu syyskuussa 2018, aineisto on kerätty lokakuussa 2018 anonyymisti internetkyselynä ja tulokset on analysoitu Webropol-ohjelman avulla kevään 2019 aikana, jolloin myös opinnäytetyö on kirjoitettu.
Tutkimusta ja tulosten analyysia on tehty peilaten tuloksia valtakunnallisiin tutkimuksiin, kuten Pelaajabarometriin (2018), Nuorisobarometriin (2015), Rahapelikyselyn (2016–2017) raporttiin sekä paikalliseen, Haapaveden kutsunnoissa vuonna 2016 tehtyyn kyselyyn. Pelaamiseen liittyvät mielikuvat, kysymykset ja uskomukset ovat olleet usein esillä nuorten kanssa työtä tekevillä ja nuorten kanssa tehtävässä työssä, joten tutkimuksen tekeminen oli ajankohtaista ja hyödyllistä usealle eri taholle.
Tutkimuksessa saatiin vastauksia haluttuihin tutkimuskysymyksiin. Vastausten pohjalta ilmeni, että nuoret miehet pelasivat Haapavedellä digipelejä keskimäärin noin tunnin päivässä sekä seurasivat toisten digipelaamista keskimäärin kolme tuntia viikossa. Rahapelejä pelasi noin kaksi kolmesta vastanneesta. Alle kymmenesosa vastaajista on kokenut peliriippuvuutta, mutta useampi on kokenut pelaamisesta haittoja. Tulokset tukivat tietyiltä osin kokemuspohjaisia havaintoja, mutta monet tulokset poikkesivat ennakko-odotuksista.