Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluiden perhetyön toteutumisen nykytila ammattilaisten näkökulmasta

Abstract

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n Toivosta turvaa – hanke kehittää perhetyön hyviä käytäntöjä yhteistyössä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa. Kehittämistyön pohjaksi kerättiin ammattilaisilta tietoa siitä, miten tällä hetkellä perhetyö palveluissa toteutuu sekä ideoita perhetyön kehittämiseen ja yhteistyöhön FinFami:n kanssa. Tällaista selvitystä ei ole aiemmin palveluissa tehty. Tavoitteina oli saada tietoa siitä, miten palveluiden asiakkaana olevat lapsiperheet huomioidaan hoitoprosessin aikana, millaista tukea ammattilaiset arvioivat perheen saavan ja miten perhetyötä tulisi kehittää. Kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla ja analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla.

Tuloksien mukaan organisaation perhetyön prosessikuvauksen mukaisia toimintoja toteutetaan useimmin hoidon alkuvaiheessa ja hoidon päättämisvaiheessa vähiten. Prosessi painottui tiedon antamiseen sairaudesta ja hoidosta sekä palveluneuvontaan. Toteutetun perhetyön arvioitiin vahvistavan perheen vuorovaikutusta. Perhetyön kehittämiseksi toivottiin asian esillä pitämistä muun muassa koulutusten avulla. FinFamilta toivottiin aktiivista esillä oloa ja näkyvyyttä.

Kyselytutkimus toimi tarveanalyysinä Toivosta turvaa – hankkeen perhetyön kehittämiselle. Kysely voidaan myöhemmin uusia kehittämistoimien toteuttamisen vaikutusten arvioimiseksi. Kiinnostavaa on myös selvittää, mikä estää perhetyön toteuttamista palveluissa. Seuraavaksi on hyvä kartoittaa palveluiden asiakkaiden perheiltä, millaista tukea he kokevat saaneensa palveluista.

No systematic review has been conducted of the current state of family work in Tampere Mental health and substance abuse services. The aim was to gather information about how families were supported during the treatment process, what kind of an effect the employees estimated the support has on the families and how the employees wanted the family work to be developed. Quantitative methods were applied. The data were collected through structured questionnaires. The answers were illustrated statistically.

The results revealed that families receive the best support at the beginning of treatment. Families receive the least support at the end of treatment. The respondents gave families information about mental illness and treatment. They assessed that the support strengthens the interaction of the family.

This study provided relevant information for development of family work in Tampere mental health and substance abuse services. It is recommended to repeat this study later to evaluate the development of family work. Further studies should be conducted to investigate the barriers of executing family work in services and how family members of patients assess the support they receive.