Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö -kuinka tieto tavoittaa tarvitsevan?

Abstract

Lähivuosina turvetuotannosta vapautuu vuosittain tuhansia hehtaareja suonpohjia, joille tulee löytää uusi käyttömuoto. Useiden eri jälkikäyttömuotojen joukosta maanomistajien tulisi löytää parhaat ratkaisut kunkin suonpohjan uudeksi maankäyttöratkaisuksi. Vaihtoehtoja ovat muun muassa metsänkasvatus, perinteinen maatalouskäyttö, erikoiskasvituotanto tai energiakasvituotanto, uudelleen soistaminen ja kosteikkojen perustaminen. Jälkikäytön eri vaihtoehdoista on tehty pitkäkestoisia tutkimuksia ja hyvien käytänteiden perusteet tiedetään. Jälkikäytön mahdollisuuksista tiedottamisen tulisi kuitenkin olla entistä aktiivisempaa toimintaa, koska kaikilla potentiaalisilla kohderyhmillä ei ole vielä käsitystä, mitä kaikkia mahdollisuuksia suopohjien käyttö voi tarjota. On myös tärkeä miettiä, millaisin keinoin jälkikäytöstä tiedotetaan millekin kohderyhmälle. Tässä opinnäytetyössä tehtiin suunnitelma turvetuotantoalueiden jälkikäyttötiedon levittämisestä eri tahoille. Suunnitelman laatimiseksi haastateltiin kymmentä keskeistä alan toimijaa. Työssä toteutettiin myös yhdessä kentän asiantuntijoiden kanssa suunnitellun opintokokonaisuuden koemarkkinointi kentän tarpeiden ja kiinnostuksen selvittämiseksi avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnan kautta. Työssä tunnistettiin keskeisiksi kohderyhmiksi turvetuottajat, maanomistajat, maatalousyrittäjät sekä neuvonta- ja koulutusorganisaatiot. Työn tulosten perusteella jälkikäyttötietämykselle on tarvetta, mutta opintojaksomuotoiseen, laajaan koulutukseen ei kentällä ole vielä tarvetta. Koulutusta kannattaisi järjestää ennemmin teemapäivien muodossa ja pyrkiä edistämään jälkikäyttökoulutussisältöjen saamista olemassa oleviin luonnonvara- alan koulutusohjelmiin.

In the next few years thousands of hectares of peat production areas will be available for after-use. There are many different ways of after-use, and the landowners should find the best solution of new land usage for each production area. The alternatives available are: afforestation, agriculture, special plant production or energy crops, reweting and setting up wetland. Long-term studies of different alternatives for after-use have been made and essentials of good practices are rather well known among specialists. Information dissemination of possibilities of after-use should be more active, because all of the potential target groups do not have a clear image of various possibilities available for the use of the base soil of a mire. It is also important to consider the ways of information dissemination used to reach each of the target groups. In this thesis, a plan how to inform of the after-use of peat production areas for the different parties was made. To create a plan, an interview of ten professional actors in this business was made. A test marketing of a pilot course designed together with the professional specialists of the field was also made within the supply of the Open University of Applied Sciences. In this thesis, it was identified that the most essential target groups are peat producers, landowners, farmers, and advice and education organisations. The results of the thesis show that the need of after-use information exists, but the comprehensive pilot study module is not yet needed in the target groups. After-use education should rather be arranged as theme-days and the content should also be connected to the existing natural resource education programmes.