Maankäytön kasvihuonevaikutukset Seinäjoella

Abstract

Kunnat ovat avainasemassa Suomen kestävän ilmastopolitiikan toteutumisessa. Kunnat määräävät pitkälle yhdyskuntasuunnittelusta, vastaavat paikallisliikenteestä ja käyttävät huomattavia summia julkisiin hankintoihin. Seinäjoen kaupunki on kaupunginhallituksen päätöksellä käynnistänyt alueellisen ilmastostrategian valmistelun. Tässä työssä selvitettiin maankäytön kasvihuonevaikutukset ilmastostrategiaa varten. Opinnäytetyössä laskettiin tulevan Seinäjoen kaupungin, eli Seinäjoen, Ylistaron ja Nurmon maankäytön vuotuiset kasvihuonekaasutaseet. Alueelta kartoitettiin metsämaan, maatalousmaan, ruohikkoalueiden ja kosteikkojen, eli turvetuotantoalueiden ja tekoaltaiden pinta-alat. Näille maankäyttöluokille laskettiin kasvihuonekaasutaseet päästökertoimien avulla. Kertoimet perustuivat kansallisiin tutkimuksiin tai hallitustenvälisen ilmastopaneelin vuoden 2003 ohjeiden oletuspäästökertoimiin. Lisäksi selvitettiin puuston vuotuinen kasvu ja hakkuupoistuma, jolloin voitiin laskea puustoon sitoutuva hiili. Seinäjoen alueella metsätalous on merkittävin soiden maankäyttömuoto. Lisäksi erityisesti Seinäjoen eteläosassa on huomattava määrä suopeltoja ja turvetuotantoalueita. Näiden alueiden maaperän orgaanisen aineen hapellisesta hajotuksesta vapautuva hiilidioksidi muodostaa suurimman osan Seinäjoen alueen maankäytön kasvihuonevaikutuksesta. Tässä tutkimuksessa maankäytön vuotuinen kasvihuonekaasupäästö hiilidioksidiekvivalenttina oli 415 009 tonnia. On kuitenkin huomioitava, että maankäytön kasvihuonevaikutuksiin ihmisellä on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa. Mikäli Seinäjoen alueen kaikki eloperäiset pellot olisivat nurmiviljelyssä, vuotuinen hiilidioksidipäästö laskisi noin 64 000 tonnilla. Myös metsien hoidolla voitaisiin parantaa puuston kasvua ja näin lisätä hiilen sidontaa ilmakehästä.

In Finland, local authorities have an important role in mitigating climate change. Local authorities decree about infrastructure planning and being responsible for local transport they may significantly contribute to reducing greenhouse gas emissions. Decided by the city board, Seinäjoki has started preparing a regional climate strategy. In this study impacts of land use on the greenhouse effect were defined for the climate strategy. The aim of this study was to estimate the greenhouse gas emissions and sinks of land use at Seinäjoki region. Surface areas of forestry, cropland, grassland and wetland were defined. Greenhouse gases were calculated for these categories using emission factors. Factors were based on national researches or on Intergovernmental Panel on Climate Change default emission factors. Also annual increments and outturn and slash the growing stock were defined for calculating the carbon combined uptake to the living biomass. At Seinäjoki region, forestry is the most significant type of land use the drained peatlands. In addition, there are considerable amounts of organic soil croplands and peat extraction fields especially in the southern parts of Seinäjoki. On these areas, decomposition of the organic matter on the soil forms the biggest deteriorations in the carbon balance. In this study, annual greenhouse gas emissions of the land use were 415 009 tons carbon dioxide equivalent. However, it should be considered, that there are only limited possibilities to affect on the impacts on the greenhouse gas emissions of the land use. If all the organic soil of croplands were cultivated to grass, the carbon dioxide release would decrease 64 000 tons. Also good forest management would improve the increment of the living biomass and so increase the carbon uptake from atmosphere.