Vanhusten lyhytaikainen perhehoito omaishoidon tukena

Abstract

Viime vuosina ikäihmisten hyvinvoinnista ja palveluista on laadittu useita tutkimuksia ja selvityksiä. Omaishoito on noussut yhdeksi hyvin tärkeäksi kehittämisen osa-alueeksi jo 1980-luvulla. Omaishoitajien vapaapäivät ovat olleet yksi omaishoidontuen kehittämisen keskeinen osa-alue, sillä monessa tutkimuksessa ja selvityksessä todetaan, että läheskään kaikki omaishoitajat eivät pidä lainkaan lakisääteisiä vapaapäiviään. Omaishoidon tukeminen ja kehittäminen on huomioitu erilaisissa valtakunnallisissa suosituksissa ja linjauksissa, joihin viittaamme työmme tietoperustassa. Perhehoitoa on käytetty sosiaalipalveluna erilaisille asiakasryhmille jo pitkään. Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien tarpeen pohjalta on alettu luoda mallia vanhusten lyhytaikaisesta perhehoidosta. Jyväskylän kaupungin kotihoidon ja palveluasumisen yksikössä suunnitellaan vanhusten lyhytaikaista perhehoitomallia omaishoitajien vapaapäivien yhdeksi tukimuodoksi. Olemme tehneet opinnäytetyötämme yhteistyössä heidän kanssaan. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa heille tutkimustietoa vanhusten lyhytaikaisen perhehoidon mahdollisuuksista ja haasteista. Tutkimuksen pohjalta he voivat suunnitella vanhusten perhehoidon lyhytaikaishoitomallia ja käyttää tietoa hyväksi päätöksenteossa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää vanhusten perhehoidon mahdollisuuksia ja haasteita sosiaalipalveluna omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteutumiseksi. Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään perhehoitoon ja omaishoitoon liittyviä keskeisiä asioita. Opinnäytetyön empiirisessä osassa kartoitettiin omaishoitajien ja hoidettavien mielipiteitä lakisääteisten vapaapäivien toteutumisesta. Lisäksi tutkittiin valmennettujen perhehoitajien näkemyksiä vanhusten lyhytaikaisesta perhehoidosta. Käytimme tutkimuksessamme kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto koostui syksyn 2007 omaishoitajien teemahaastatteluista sekä kevään 2008 valmennettujen perhehoitajien postituskyselyistä. Aineiston keruussa käytettiin puolistrukturoituja kysymyksiä. Tutkimus osoitti, että hoidettavan hoitopaikalla on merkitystä omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien toteutumisessa. Omaishoitajat kaipaavat edelleen lisää erilaisia hoitovaihtoehtoja hoidettavalle lakisääteisten sekä muiden vapaapäiviensä pitämisen ajaksi. Hoitopaikalta toivottiin kodinomaisuutta, kuntouttavaa ja osallistavaa toimintaa sekä yksilöllisempää hoitoa. Perhehoidon ajateltiin vastaavan edellä mainittuihin odotuksiin. Tutkimus osoitti myös sen, että koulutetut vanhusten perhehoitajat ovat kiinnostuneita toimimaan perhehoitajina. Työstä maksettavalla hoitopalkkiolla on vaikutusta siihen, miten motivoituneita perhehoitajat olisivat aloittamaan työnsä vanhusten lyhytaikaisessa perhehoidossa.

The past few years have seen the publication of various reports and studies focusing on the well-being of the elderly and the services offered to them. Informal care-giving was already becoming one of the primary areas of development already in the 1980s. The caregivers’ holidays have been one significant issue for development, as many studies and surveys report that very few caregivers actually take their statutory days off. The support and development of informal care has been included in various national recommendations and policy definitions that are referenced in the theoretical part of the thesis. Respite care has been utilised as a social service for various customer groups for a long time. The informal caregivers’ need for their statutory holidays has resulted in the developing of a model for short-term respite care for the elderly. The Jyväskylä City Home Care and Assisted Housing Service Unit is planning to initiate a short-term respite care program as one form of support enabling the caregivers to enjoy the statutory holidays. This thesis has been written in co-operation with them, with the objective of producing research data about the opportunities and challenges of short-term respite care of the elderly, which the officials can utilise when planning and making decisions regarding the short-term respite care model. The objective of the thesis was to identify opportunities and challenges of respite care of the elderly as a social service enabling the informal caregivers to take their statutory days off. The theory section of the thesis focuses on important issues relating to both respite care and informal care. The empirical section charts the opinions of the caregivers and those cared for about the guaranteeing of the caregivers’ statutory days off. Trained family caregivers’ opinions on short-term respite care of the elderly were also studied. A qualitative research method was applied in the survey. The material consisted of themed interviews of informal caregivers conducted in the autumn of 2007 and family caregivers’ replies to a mailed survey conducted in the spring of 2008. Half-structured questionnaires were used for collecting the material. The study established that the location where care is given is a significant factor in guaranteeing the caregivers’ statutory holidays. The caregivers also need more options for the substitute care of the patient during the statutory days off and other holidays. Home-like settings and surroundings, rehabilitating and participatory activities and more individual care were on the wish list for the substitute day-care place. Respite care was seen as a solution that meets the expectations listed above. The study also established that trained family caregivers are interested in working as respite caregivers. The compensation paid for the work affected how interested the family caregivers were in starting to work with short-term respite care of the elderly.