Kasvupaikkaluokittelun todellisuutta uudistuskypsässä kuusimetsikössä

Abstract

Metsänhoitoyhdistyksen ja ympäristökeskuksen näkemyserot lehdon ja lehtomaisen kankaan määrittelyissä herättivät kiinnostukseni kasvupaikkaluokan tutkimiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida uudistuskypsän kuusimetsikön kasvillisuutta, maaperää ja muita muuttujia kasvupaikkaluokan selvittämiseksi.

Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena. Tutkimusalueelle muodostettiin kymmenen näytealaa. Kasvupaikan todellisuutta pyrittiin hahmottamaan kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuden, maaperän ominaisuuksien, alueen viljavuuden sekä hydrologisten ja topografisten tekijöiden arvioinneilla. Suomessa on jo 100 vuoden ajan kehitetty cajanderilaista kasvillisuuslähtöistä metsätyypittelyä, missä tutkimusten tieteellinen taso on ollut vaihtelevaa. Tässä tutkimuksessa on käytetty mahdollisimman paljon tutkittua tietoa. Valtakunnallisten metsien monipuoliset inventoinnit eteläboreaalisella alavyöhykkeellä ovat olleet hyvänä tutkimuslähteenä.

Maannoslöydökset ja maa-ainesten analyysit toimivat lehtomaisen kankaan todisteena. Kenttäkerroksen kasvillisuus antoi myös vahvat perusteet lehtomaisen kankaan olemassaolosta. Samaan viittasi vähän yli puolet pohjakerroksen sammallöydöksistä. Kuitenkin muutamien lehtokasvien ja lehtosammalten esiintyminen viittasivat lehtoon. Tulkintahaasteita aiheuttivat lehdolle epätyypillinen niukka kasvutapa, varpujen runsaus, pensaiden niukkuus ja jalopuiden puuttuminen. Lehdolle epätyypillisestä maaperästä löytyi kuitenkin lehdon ominaispiirteille luonteenomaista hienorakeista maa-ainesta. Syitä lehtokasvillisuuden esiintymiselle haettiin kuusimetsikön ominaisuuksista, lähellä olevan lehdon reunavaikutuksista ja maa-aineksen vaihtelevuudesta.

Tutkimuksen todennäköisin hyöty on vastaavanlaisten kliimaksivaiheen kuusikoiden lehdon ja lehtomaisen kankaan kuvaamisessa ja vertailuissa.

Interest in the real site interpretations began when the local environmental society and forestry society announced different opinions about grove and grovelike heath. The intention of this study was to work out the vegetation, soil and other variables of my regeneration mature stand forest, in order to clarify site types.

This study is a case study. I have grounded ten experimental plots in the study area. I have tried to work out the reality of the site type in my forest stand by analyzing the ground vegetation (field and ground layers), soil horizons, soil fertility and hydrological and topographical ground factors of experimental plots. In Finland there is an elaborated forest type of cajander-like, where the science level has been varying. In my study I have tried to use established knowledge as much as possible. The inventories of Finland’s forests have been a very good source of studied information.

The results indicated that the analysis of soil horizons (podzol) and the soils were the most important indication of grovelike heath. The vegetation of ground layer was the strong basis in grovelike heath. Grove vegetation was also in evidence. Only a little bit over a half of the mosses show the existence of grovelike heath. Existence of the grove mosses and vegetation were as proof of grove. There were problems to analyze why the vegetation that grew was so oligotrophic, why there were so many twigs, the lack of finewood and the acidity of stones. It was founded fine soil typical of grove from the atypical grove soil. The reasons for these problems and for grove vegetation in atypical soil, I looked for the characteristics of regeneration mature picea abies stand forest, the influence of a grove nearby and the variety of soil.

This study is useful when comparing and describing similar spruce stands in the climax stage, grove and grovelike heath.