Vyörytyslaskentamallin rakentaminen Tampereen ammattikorkeakouluun

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa vyörytyslaskentamalli yhdistyneen Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun muodostamaan ammattikorkeakouluun. Vyörytyslaskentamallilla tarkoitetaan tässä kirjanpidon järjestelmään tallennettavaa laskentamallia, joka antaa säännöt tukitoimintojen kustannusten kohdistamiseen ydintoiminnoille. Vyörytyslaskenta on siten osa kustannuslaskentaa.

Opinnäytetyön lähestymistapana oli konstruktiivinen tutkimusote. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin benchmarkingia ja haastatteluita. Benchmarkingin avulla selvitettiin toisten ammattikorkeakoulujen käytänteitä kustannuslaskennassa. Haastatteluiden avulla selvitettiin johdon linjaukset ja taloushallinnon ammattilaisten mielipiteet vyörytyslaskentamallia kohtaan. Lisäksi mallin arvioinnissa apuna käytettiin johdon ja budjettivastuullisten haastatteluita.

Rakennetun vyörytyslaskentamallin avulla helpotetaan taloushallinnon laskentatyötä ja saavutetaan yhdistymisen tavoitteena ollutta kustannustehokkuutta. Vyörytyslaskentamallin antamaa kustannustietoa käytetään hyväksi vuosittain opetushallitukselle laadittavassa valtionosuustilityksessä sekä hinnoittelun ja budjettiseurannan apuna. Lisäksi laskemat toimivat perusteluna kilpailuvirastolle siitä, että ammattikorkeakoulu ei vääristä kilpailua maksullisen palvelutoiminnan osalta jättämällä tukitoimintojen kustannukset valtion rahoitettaviksi. Vyörytyskustannusten esittäminen avoimesti lisää kustannustietoisuutta, jota on hyödyllistä parantaa voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa.

Rakennettu vyörytyslaskentamalli otettiin käyttöön ja tallennettiin kirjanpidon järjestelmään toukokuussa 2010. Tietojen avulla laskettua yleiskustannuslisää sovellettiin maksullisen palvelutoiminnan hinnoittelussa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan siten pitää käyttökelpoisina.

Ammattikorkeakouluja on Suomessa noin kolmekymmentä. Benchmarking osoitti, että koulut ovat tehneet vyörytyslaskentaa hyvin eri tavoin. Tämä saattaa asettaa koulut eriarvoiseen asemaan rahoituksen osalta. Tulevaisuudessa on odotettavissa laskentaan yhteneväisempiä linjauksia opetusministeriöltä.

The objective of this thesis was to construct a costing model for Tampere University of Applied Sciences. The costing model allocates supporting operation costs to core operations. The costing model gives the rules to allocate costs in accounting system.

The approach of this thesis is constructive research. Benchmarking and interviews were used as the methods of the research. Benchmarking was used to gather up information how other universities of applied sciences practice cost accounting. Interviews were used to sort out management’s and financial administration’s opinions towards the costing model. Management’s and budget responsible persons’ interviews were also used to help to evaluate the costing model.

The constructed costing model facilitates financial administration’s work and it brings cost efficiency. The information that the costing model provides is used in the annual report for the Ministry of Education, in pricing and in budget calculations. In addition, the information authenticates that Tampere University of Applied Sciences doesn’t skew competition by leaving all the chargeable service activity costs to the Ministry of Education to finance. Presenting cost accounting openly will increase cost awareness, which is worthwhile in nonprofit organizations.

Constructed costing model was executed and entered in accounting system in May 2010. Overhead cost percentage was calculated with the help of the costing model information and it was taken in use in pricing at the chargeable service activity department. Results of this thesis can be regarded usable.

There are about thirty universities of applied sciences in Finland. Benchmarking presents, that schools practice cost accounting in different ways. This might situate schools in unequal position regarding the financing. In the future it is expected from the Ministry of Education to publish more consistent policy in cost accounting.