KOKEMUKSIA HYVINVOINTIANALYYSIN KÄYTÖSTÄ TERVEYSNEUVONNASSA

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kartoittaa käyttökokemuksia Firstbeat Technologies Oy:n kehittämän Hyvinvointianalyysin käytöstä ja luoda tulosten pohjalta Savonlinnan Elixiirin oppilastyöhön toimintamalli Hyvinvointianalyysimittausten suorittamisesta työyhteisöissä. Opinnäytetyömme toteutettiin yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon Liikunta Ry:n kanssa. Ensimmäisiin Hyvinvointianalyysimittauksiin osallistui 13 henkilöä ja toisissa mittauksissa osallistujia oli 11. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän henkilöä. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus, ja aineistonkeruu toteutettiin ryhmähaastatteluin helmikuussa 2010. Haastateltavat jaettiin kahteen ryhmään, yhteensä heitä oli seitsemän. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Hyvinvointianalyysimittaukset koettiin myönteisinä ja motivoivina, ja vastaavaa toimintaa toivottiin työnantajilta jatkossakin. Kehityshaasteena pidettiin jatkoseurannan toteuttamista mittausten välillä. Opinnäytetyömme tulosten perusteella Hyvinvointianalyysin kaltaisen objektiivisen mittarin käyttö elämäntapojen arvioinnissa ja seurannassa on toimiva ja herättelevä menetelmä. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tehdä tarkempaa seurantaa siitä, saadaanko Hyvinvointianalyysin avulla pysyviä muutoksia yksilön terveyskäyttäytymisessä.

The purpose of our thesis was to survey experiences on the Wellness analysis created by Firstbeat Technologies Oy. In our thesis we also created a model of Wellness analysis measurements in a work community for student work. Our thesis was executed in co-operation with Mikkeli University of Applied Sciences and Etelä-Savon Liikunta ry. In the first measurement, thirteen participants were taken part in. In the second measurement there were eleven participants. Seven persons took part to the group interview. This thesis is a qualitative study and the data collection was carried out in February 2010 by using group interviews. We had seven interviewees who were divided in two groups. The interview data was analysed with inductive content analysis. Wellness analyses were experienced as positive and motivating and similar activity was wished from employers also in the future. The respondents expressed monitoring between the measurements as a further challenge. In the light of the results of our thesis an objective indicator, such as the Wellness analysis is functional and revealing in estimating and monitoring health behaviour. In further studies more precise monitoring could be carried out on the influences of a wellness analysis to investigate whether it results in permanent changes in the individual’s health behaviour.