Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden menestyminen työturvallisuusnäytössä Jyväskylän ammattiopiston sähkö- ja rakennusosastoilla

Abstract

Kehittämishankkeeni pääkysymyksenä selvitin, miten erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat menestyivät työturvallisuusnäytössä suhteessa muihin opiskelijoihin Jyväskylän ammattiopiston sähkö-, talonrakennus-, talotekniikkaja pintakäsittelyaloilla vuosina 2005-2008. Lisäksi tavoitteenani oli pyrkiä tunnistamaan ja löytämään mahdollisia muita kehittämiskohteita työturvallisuusnäytön eri vaiheista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi mahdollinen lisätuen tarve erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Samalla perehdyin melko laajasti myös työturvallisuusnäytön eri vaiheisiin, vuoden 2003 alun kokeiluista nykyiseen toteutustapaan. Nykymuodossaan myös erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat otetaan huomioon työturvallisuusnäytön eri vaiheissa. Tehtäviä harjoitellaan ennakkoon ja erityisopettajien asiantuntemusta tarjotaan mm. teoriataitoja vaativissa tehtäväpisteissä. Toimintamalliin kuuluu moniammatillinen työskentelytapa: niin opettajat kuin edellisen vuosikurssin opiskelijatkin neljältä eri koulutusalalta, erityisopettajat ja jonkin verran myös yhteisten aineiden opettajat toimivat yhteistyössä. Työturvallisuusnäyttö on Jyväskylän ammattiopiston neljän em. eri ammattialan yhteinen toimintamalli, minkä suorittaa nykyisellään n. 250 opiskelijaa vuosittain ennen työsisäoppimisjaksoa ja minkä avulla yritetään taata em. alojen yrityksille työssäoppijoiden mahdollisimman yhdenmukaiset ja yhdessä sovitut tiedot ja taidot työturvallisuusosaamisessa työssäoppimisjaksoilla. Kehittämishankkeen tuloksena voidaan todeta, että työturvallisuusnäyttö toimii hyvin myös erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden kohdalla, sillä kokonaisuudessaan he menestyivät yhtä hyvin kuin muu vertailuryhmä. Pientä eroa oli teoriataitoja vaativissa tehtäväpisteissä vertailuryhmän eduksi, mutta vastaavasti käytännön taitoja vaativissa tehtäväpisteissä erityistä tukea tarvitsevat menestyivät jopa hieman paremmin kuin vertailuryhmä. Työturvallisuusnäytön kehittämisideana ehdotetaan teoriatehtävien laatimista selkokielelle, mikä on varmasti hyvä kaikille työturvallisuusnäyttöön osallistuville, eikä vähiten erityisen tuen tarpeessa oleville opiskelijoille. Samoin erityisen tuen tarpeen selvittäminen heti opintojen alkuvaiheessa ja niiden pohjalta tarvittavien HOJKS:n tekeminen kaikilla ammattialoilla tulisi varmistaa.

As a main question of this development project I examined how students with special needs success in the safety skills test compared to other students in electrical engineering, construction, building maintenance technology and surface treatment branches in Jyväskylä College. In addition, my goal was to recognize and find other possible development targets from the different stages of the safety skills test, such as additional educational support for students with special needs. I also familiarized quite extensively with different stages of the safety skills test from the experiments of the beginning of year 2003 to its contemporary form. Nowadays the students with special needs are taken into consideration at different stages of the safety skills test. The exams are practiced beforehand and the support of the special needs teachers is provided in the theory exams. Multiprofessionality is also an important part of the safety skills test: teachers, students of previous classes in four different branches, special needs teachers and some of the teachers of the core subjects co-operate. Safety skills test is a common operations model of four different branches in Jyväskylä College. 250 students perform the test before the on-the-job learning period. The aim of the safety skills test is to ensure that students have similar and standardized work safety knowledge and skills in their on-the-job learning periods. The development project showed that the safety skills test functions well also with students with special needs. As a whole they succeeded as well as the comparison group. There were small differences in the theoretical parts of the test in advance of the comparison group. But respectively in the practical test items students with special needs succeeded even better than the comparison group. Based on the results of the development project on the safety skills test it is suggested that the theoretical items should be written in simplified language, which is good for all students but especially for students with special needs. It is also important to find out the special needs of the students at the early beginning of the studies and to ensure the individual educational plans in all vocational branches.