Puutekniikan opetuksen suunnittelu ja toteutus ongelmaperustaisen oppimisen periaatteella

Abstract

Kehittämishankkeessa tutkittiin ongelmalähtöisen oppimisen käyttöä kahden eri ammattiaineen opetuksessa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun puutekniikan koulutusohjelmassa. Työn tavoitteena oli selvittää, miten ongelmalähtöistä opetusta voitaisiin toteuttaa puutekniikan opetuksessa niin, että oppilaat eivät kokisi sitä liian raskaaksi ja niin että oppimistulokset olisivat parempia kuin perinteisessä luokkaopetuksessa. Tutkimus toteutettiin siten, että ensin pidetyssä opintojaksossa käytettyä ongelmalähtöisen oppimisen mallia kehitettiin opintojaksosta kerätyn palautteen ja opettajan omien havaintojen pohjalta. Näin saatua mallia käytettiin tämän jälkeen toisella opintojaksolla. Myös toisen opintojakson jälkeen kerättiin opiskelijoilta opintojaksopalaute. Kerätyn palautteen ja opettajan havaintojen pohjalta pohdittiin, miten ongelmalähtöinen oppiminen soveltuu puutekniikan opetukseen. Palautteen perusteella ongelmalähtöistä oppimista voidaan pitää jatkossakin yhtenä puutekniikan opetusmenetelmänä. Joitakin yksityiskohtia lukuun ottamatta myös samaa ongelmalähtöisen oppimisen mallia voidaan käyttää jatkossakin. Riittävän väljä aikataulu ja monipuolisen tiedonhankinnan mahdollistaminen ovat kuitenkin tärkeimpiä tekijöitä, joilla varmistetaan opiskelijoiden oppiminen ja mielenkiinnon ylläpitäminen ongelmalähtöistä oppimista kohtaan.

In this development project, the applicability of problem-based learning (PBL) was examined in instruction of two courses in the Degree Programme in Wood Technology in North Karelia University of Applied Sciences. The aim of the project was to find out how problem based learning could be implemented in a way that students would not experience it too exhausting and that the learning results would be better than in traditional teaching. The project was carried out so that after the first course, feedback was collected and the methods of problem-based learning were further developed for the second course on the grounds of the feedback and the teacher’s observations. The further developed method was then applied to the second course. After the second course, feedback was collected again and conclusions were drawn about the applicability of problem-based learning in wood technology education. On the grounds of the feedback, problem based learning can be regarded as a suitable method in wood technology education. The method developed in this project can well be used, and only some minor details should be reconsidered. However, enough time should be given for extensive information retrieval to assure learning and to maintain the students’ motivation.