Alle yksivuotiaiden kehityksen tukeminen varhaisijän musiikkikasvatuksen keinoin

Abstract

Työn tavoitteena oli tarkastella varhaisiän musiikkikasvatuksen merkitystä alle yksivuotiaiden kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Tarkastelun näkökulmat oli valittu musiikkileikkikoulun tavoitteiden ja työtapojen pohjalta. Työssä pyrittiin selvittämään myös vauvojen harrastuksien tavoitteellista tarkoitusperää ja löytämään uusia työtapoja vauvamuskariin. Tutkimuksessa yhdisteltiin tuoretta ja vanhempaa tietoa ja sovellettiin niitä käytäntöön. Työn tarkoituksena oli avartaa vanhempien käsityksiä varhaisiän musiikkikasvatuksesta kannustaen vanhempia yhteiseen musiikin harrastamiseen lastensa kanssa. Tutkimuksessa käytettiin niin sanottua teoreettista menetelmää. Tietoperustassa käsiteltiin vauvan kasvua ja kehitystä psykomotorisen, kognitiivisen, sosiaalis-emotionaalisen ja musiikillisen kehityksen osa-alueiden pohjalta. Tutkimusta havainnollistettiin esimerkeillä, jotka liittyivät tietyn osaalueen kehittämiseen vauvamuskarin työtapoja käyttäen. Tutkimuksen toteutusosassa pohdittiin keinoja, joilla kehityksen osa-alueita voidaan tukea varhaisiän musiikkikasvatuksessa ja vauvojen harrastuksissa. Lisäksi perehdyttiin syvemmin alle yksivuotiaiden musiikkikasvatuksen tavoitteisiin ja työtapoihin, esimerkkinä toimiva vauvamuskarin rakenne. Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että varhaisiän musiikkikasvatus tukee laajasti alle yksivuotiaan kaikkia kehityksen osa-alueita kokonaisvaltaisesti. Varhaisiän musiikkikasvatus tarjoaa vauvoille kaikkien aistien kautta koettavia virikkeitä ja vahvistaa perusturvallisuuden ja perusluottamuksen syntymistä sekä minäkäsityksen muodostumista. Lisäksi musiikkikasvatus tarjoaa vauvalle positiivisia elämyksiä taiteen parissa.

The aim of the study was to examine the significance of early childhood music education from the viewpoint of the overall development of under one-year-olds. The perspectives for the study were adopted on the basis of the aims and methods of music play schools. The study also endeavoured to shed light on the objectives of babies’ activities and find new approaches for music nursing schools for babies. The study combined recent and older information and applied them in practice, with the aim of improving parents’ conceptions of early childhood music education by encouraging them to take part in music activities with their children. A theoretical method was used in the study. The discussion of the theoretical background dealt with the growth and development of babies in terms of psychomotor, cognitive, socioemotional and musical development. The study was illustrated by examples related to the development of each of these areas using methods for music nursing schools for babies. The empirical part of the study discussed methods that can be used in early childhood music education and babies’ activities in order to support the various areas of development. In addition, the aims and methods of music education for under one-year-olds were further elaborated on using as an example a tried and tested lesson plan for a session in the music nursing school for babies. On the basis of the results of the work, it can be stated that early childhood music education considerably and comprehensively supports the various areas of development in under one-yearolds. Early music education offers stimuli to all the senses of the baby and fosters the development of a basic sense of trust and security as well as the formation of ego identity. Moreover, music education provides positive art experiences for babies.