Yhteistoiminnallista oppimista musiikin varhaiskasvatukseen
Jolkkonen, Sirkka (2008-04-20)
Jolkkonen, Sirkka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2008-04-20
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1238570786-0
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1238570786-0
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja saada uusia näkökulmia omaan työhöni musiikin varhaiskasvattajana. Koska työssäni toimin koko ajan lapsiryhmän kanssa, halusin kehittää omaa opettajuuttani ja saada uusia pedagogisia lähestymistapoja ryhmätoimintaan. Halusin löytää uusia näkökulmia ja ratkaisuja lapsiryhmissä esille tuleviin ongelmiin. Koska ryhmässä toimiminen on jatkuvaa vuorovaikutusta toisten kanssa, on työni onnistumisen kannalta tärkeää kehittää omaa ammattitaitoa ryhmän toimintatapoihin keskittyen. Katsoin aiheelliseksi kyseenalaistaa omat toimintatapani ja heittäytyä kokeilemaan uusia toimintamalleja. Myös musiikkioppilaitosten on löydettävä uusia pedagogisia menettelytapoja ja käytäntöjä vastatakseen tietoyhteiskunnassa elävien lasten ja nuorten asettamiin haasteisiin.
Tutkimusmenetelmänä käytin empiiristä tutkimusta eli aineistopohjaista analyysiä. Tutustuin yhteistoiminnallista oppimista käsitteleviin julkaisuihin, jotka pohjautuivat humanistiseen ihmiskäsitykseen ja konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Menetelmällä on saatu hyviä tuloksia koulussa eri oppiaineissa. Itse musiikin varhaiskasvattajana sain haasteen tarkastella omaa työtäni uudesta näkökulmasta musiikillisista menetelmistä riippumatta.
Tarkoituksena oli löytää keinoja lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemiseen vuorovaikutuksen avulla. Koska hyvät vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä onnistuneessa ryhmätoiminnassa, etsin onnistuneen vuorovaikutuksen syitä ja edellytyksiä.
Työ osoitti, että vuorovaikutuksen lisääminen lapsiryhmässä lasten kesken vaatii erilaista näkökulmaa ryhmänohjaamiseen, uudenlaista tuntisuunnittelua, valmistelua ja myös sopivia toimitiloja. Vuorovaikutustaito osoittautui keskeiseksi ammattitaidon osa-alueeksi opettajan ammatissa. Opettajan vaikutus hyvän tunneilmapiirin luojana osoittautui merkittäväksi, vaikka hän olisi taustalla, organisoiden toimintaa yhtenä ryhmän jäsenenä. Havaitsin, että vanhoista malleista luopuminen ei ole aina helppoa. Näen mielenkiintoisena aiheena kehittää yhteistoiminnallisen menetelmän sovellusta ja materiaalia suomalaisen musiikin varhaiskasvatukseen.
Tutkimusmenetelmänä käytin empiiristä tutkimusta eli aineistopohjaista analyysiä. Tutustuin yhteistoiminnallista oppimista käsitteleviin julkaisuihin, jotka pohjautuivat humanistiseen ihmiskäsitykseen ja konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Menetelmällä on saatu hyviä tuloksia koulussa eri oppiaineissa. Itse musiikin varhaiskasvattajana sain haasteen tarkastella omaa työtäni uudesta näkökulmasta musiikillisista menetelmistä riippumatta.
Tarkoituksena oli löytää keinoja lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemiseen vuorovaikutuksen avulla. Koska hyvät vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä onnistuneessa ryhmätoiminnassa, etsin onnistuneen vuorovaikutuksen syitä ja edellytyksiä.
Työ osoitti, että vuorovaikutuksen lisääminen lapsiryhmässä lasten kesken vaatii erilaista näkökulmaa ryhmänohjaamiseen, uudenlaista tuntisuunnittelua, valmistelua ja myös sopivia toimitiloja. Vuorovaikutustaito osoittautui keskeiseksi ammattitaidon osa-alueeksi opettajan ammatissa. Opettajan vaikutus hyvän tunneilmapiirin luojana osoittautui merkittäväksi, vaikka hän olisi taustalla, organisoiden toimintaa yhtenä ryhmän jäsenenä. Havaitsin, että vanhoista malleista luopuminen ei ole aina helppoa. Näen mielenkiintoisena aiheena kehittää yhteistoiminnallisen menetelmän sovellusta ja materiaalia suomalaisen musiikin varhaiskasvatukseen.