Oppimisympäristöanalyysi Etelä-Karjalan kansalaisopiston SAUMA -hankkeesta - kokemuksia maahanmuuttajanuorten itseohjautuvuudesta

Abstract

Kokoteksti, Tiivistelmä, Abstract

Kehittämishankeraportti kuvaa Etelä-Karjalan kansalaisopistossa syksyllä 2006 toteutetun SAUMA -hankkeen (Suomenkieli Apuna Uusiin MAhdollisuuksiin) oppimisympäristöä ja sen kehittämismahdollisuuksia. Työssä analysoidaan SAUMA -kurssille osallistuneiden nuorten maahanmuuttajien itseohjautuvuusvalmiuksia sekä heidän ohjausta. Työn teoriapohjana on knowlesilainen andragogiikka sekä aikuisopiskelijan itseohjautuvuus. Itseohjautuvuuden taustalla vaikuttavia oppimiskäsityksiä tarkastellaan teoriaosassa humanistis-konstruktivistisen näkemyksen kautta. Analyysissä itseohjautuvuutta arvioidaan yhteistoiminnallisuuden, itsereflektion ja verkko-opiskelun osalta. SAUMA -hankekartoitti Lappeenrannan maahanmuuttajakoulutuksessa vahvasti aliedustettuina olleiden nuorten suomenkielen taitoa, opiskelu- ja työelämätuntemusta sekä verkko-opiskelumahdollisuuksia. Kurssilaiset kokivat kielen opiskelun tärkeäksi. Opiskelua rikastuttivat toiminnalliset kädentaitotunnit ja muut teemapäivät. Kurssi antoi ideoita suunnitella yhteistyötä opiston eri alojen osaajien välillä. Yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa osoittautui myös hyödylliseksi. Mitä henkilökohtaisemmiksi ja ajankohtaisemmiksi opiskeltavat asiat koettiin, sitä mielekkäämpänä opiskelua pidettiin. Itsearviointi oli monelle maahanmuuttajanuorelle uusi asia. Reflektointitaitojen harjaannuttaminen on jatkossa hyödyllistä aloittaa jo suomen opiskelun alkuvaiheessa. Verkko-opiskelun mahdollisuuksia tulee kehittää erityisesti kurssin lisämateriaalina. Henkilökohtainen ohjaus on itseohjautuvassa oppimisessa tärkeää, ja se vaatii resursseja käytännön opetustyöhön. Ohjauksen tulee olla jatkuvaa ja huomioida opiskelijan yksilöllinen elämänhistoria. Siirtyminen itseohjautuvampaan oppimisympäristöön edellyttää opettajalta jatkuvaa oman toiminnan arviointia sekä panostusta verkostotyöskentelyyn muiden maahanmuuttajakouluttajien, työvoimatoimiston ja sosiaaliviraston kanssa.

This report of development project introduces the educational environment and its development in the South Karelian Open College within the SAUMA-project during the fall term of 2006. SAUMA stands for the Finnish Suomen kieli Apuna Uusiin MAhdollisuuksiin, and can be translated as Using Finnish to find new horizons. The report analyses the instruction and selfdirected learning skills ofyoung immigrant participants in the SAUMA-course. The theoretical basis of the report leans on the Knowles-theory and adult self-direction. The learning conceptions which affect self-direction skills are dealt with in the theoretical part using a humanistic-constructive point of view. In the analysis self-direction ismainly viewed through coordination, self-grading and web-learning skills. The SAUMA-project studied young immigrant students' Finnish skills, knowledge ofstudy or work conditions, and opportunities offered through web-learning. The participants considered language learning important. Lessons in handicraft and other thematic sessions gave variety to their studies. The course stimulated ideason developing cooperation between professionals of different fields. Cooperation with other local schools and institutes also proved to be fruitful. Studying was considered more interesting when topics that were taught dealt with issues that were either personally or generally of current interest. Self-evaluation was new to many immigrant young. Self-grading should therefore be introduced at the beginning of Finnish language studies. Opportunities offered through webstudies should be developed particularly for use as additional course study material. Personal guidance is essential to self-directed learning, and this area demands resources for practical teaching work. The guidance should be based on a regular basis and it needs to take the student's private history into account. Shifting into a more self-directed educational environment calls for the teacher's continuous self-reflection, and commitments in forming networks with other immigrant educators, the national employment agency and the local social welfare office.