Opetusta vai ohjausta? - halvaantuneen Liisan paluu veteen

Abstract

Fysioterapeutin työn tavoite on saada aikaan asiakkaassa käyttäytymisen muutos eli opetustulos. Fysioterapeutin koulutuksessa ei ole pedagogisia opintoja, vaan opetussuunnitelmissa mainitaan neuvonta, ohjaus, aktivointi tai muu opetuksellisen aineiston hyödyntäminen. Käytännön työni kautta on herännyt kysymys ohjauksen ja opetuksen painotuseroista tai onko niitä olemassa. Asiaa olen tarkastellut Liisa-tapauskuvauksen kautta. Kymmenen harjoituskerran aikana seurasin työskentelyäni fysioterapeuttina opettajuuden näkökulmasta.Tein sekä ristiriitaisia että päällekkäisiä havaintoja opetuksen ja ohjauksen painotuseroista. Tarkastelin myös opetussuunnitelmia eri ammattikorkeakouluissa ja terveysalan ammatillisen opettajuuden perustaa. Opettajankoulutuksen tausta onhoitotieteessä kun fysioterapia kuuluu fysioterapiatieteeseen. Tästä nousee mahdollisuus pohtia laajemminkin, kuin tässä työssä on mahdollista, onko mahdollisten painotuserojen lähtökohta opettajankoulutuksessa olevassa tietoperustassa? Tapauskuvauksessa muodostui käsitys, että ohjaus ja opetus eivät ole selkeästi erotettavissa toisistaan tällaisessa prosessissa ja samalla se tarkoittaa että fysioterapeutti myös opettaa. Tällä perusteella myös fysioterapeutin ammattitaitovaatimuksiin kuuluu opetusosaaminen. Kehitysehdotuksenani on että fysioterapeutin koulutukseen lisätään selkeästi pedagogisia opintoja omana opintokokonaisuutenaanja opetus-termiä käytetään tietoisesti ja avoimesti.

The purpose of physiotherapy is a change of client's action or behaviour and so to get a teaching result. In the education of physiotherapy there are not studies in pedagogy. In curricula there are mentioned mainly counselling but also information, advising or other ways of use teaching-like material. The term teachingis not used at all. In practice, I have faced a question of stress points between teaching and counselling or if there exist any. I observed the matter by the case of Liisa. We had ten times exercises, during which I observed my work as a physiotherapist by the view of teachership. I made notices one upon the other and contradictory too, of stress points between counselling and teaching. As well,I inspected curricula of physiotherapy in separate Universities of Applied Sciences and the essence of vocational teacher education. The background of teacher education is in the science of care while physiotherapy belongs to the science of physiotherapy and this, I believe, might be the base of contradiction. In Liisa case it showed up, that counselling and teaching don't clearly differ from each other in this kind of process. Then it means, that a physiotherapist also teaches. On this ground it also means, that teaching belongs to the professional skills of a physiotherapist. My development project is to suggest, that the studiesin pedagogy are added to the curriculum of physiotherapy, and the term teachingwill be used by purpose and openly.