Ongelmaperustainen oppiminen konetekniikan opetuksessa

Abstract

Kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää, miten ongelmaperustaista oppimista (PBL) voidaan käyttää hyväksi konetekniikan ammattikorkeakouluopetuksessa valittujen käytännönläheisten oppimistehtävien avulla. Kehittämishankkeessa yhdistettiin kaksi konetekniikan ammatillisiin opintoihin kuuluvaa kolmen opintopisteen kurssia, koneensuunnittelun ja lujuusopin syventävät kurssit, yhdeksi ongelmaperustaista oppimista hyödyntäväksi opintojaksoksi. Ryhmät käsittelivät ongelmia Esa ja Sari Poikelan Linköpingin yliopistossa käytetystä syklimallista johdetun mallin mukaan. Tutoriaaleja oli yleensä yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Opetukseen sisältyi muutama lyhyt tietoisku, mutta ei varsinaista luennointia. Arviointi tapahtui ilman tenttejä. Kehittämishankkeessa tuli selkeästi esille, että ongelmaperustainen oppiminen sopii erittäin hyvin opiskeluun sitoutuneille, itsenäiseen työskentelyyn tottuneille ja motivoituneille opiskelijoille. Opetussuunnitelman menestyksellinen toteuttaminen on riippuvainen ryhmissä työskentelyn onnistumisesta. Esimerkiksi ns. vapaamatkustajien ongelma tuli esille. Myös opiskelumenetelmän periaatteiden sekä käytetyn ongelmaperustaisen oppimismallin esittelyyn pitää käyttää riittävästi aikaa. Opettajalta tutorin rooli edellyttää ohjaavaa ja tarkkailevaa asennetta perinteisen asiantuntijaroolin sijasta. Kehittämishankkeen perusteella on todettavissa, että ongelmaperustainen oppiminen soveltuu myös suppeampien aihealueiden opiskeluun ja erityisesti opintojen loppuvaiheen opintokokonaisuuksien toteuttamiseen. Koulutusohjelmatasolla toteutettuna PBL vaatii huomattavasti laajempaa henkilöstön sitoutumista.

The aim of the study was to find out how Problem-Based Learning (PBL) could be utilized in teaching mechanical engineering in higher education by using problems in accordance with the reality of working life. Two courses belonging to professional studies of mechanical engineering, extension courses of machine design and mechanics of materials, both three credit units, were connected to one course utilizing PBL. The problems were processed by the student groups according to the cycle model of Esa and Sari Poikela. The model is developed from cycle model of Linköping University. Tutorial sessions were normally arranged once or twice per week. A few short informative lessons were arranged but no actual lectures. The evaluation was carried out without examinations. The results of the study clearly showed that PBL is very suitable for students being motivated and committed to studying and who are used to work independently. Carrying out the curriculum successfully is depending on the success of the group work. For example one problem were the students participating to the group work very little. Time has to be reserved also enough to introduce the principles of the learning method and the model of PBL used. The role of teacher as a tutor should be an instructor and observer instead of an authority. The results of the study also showed that PBL is suitable also for studying brief subjects and especially in the end of studies. If PBL is used widely the personal must also be committed widely to PBL.