Strategisen toimittajaverkoston ohjauksen kehittämismenetelmän testaus ja kehittäminen

Abstract

Vaasan yliopiston Johtamisen laitoksella on viidentoista vuoden ajan tehty yritysverkostoihin liittyvää tutkimusta, ja tämä tutkimushanke on suoraa jatkumoa aikaisemmalle verkostotutkimukselle. Tutkimuksen lähestymistapa perustui uuteen institutionaaliseen talousteoriaan. Menetelmän 1. versio on kehitetty osana Tekesin, Sitran yms. rahoittamaa Pyranet –projektia, jossa verkostolle kehitettiin suorituskyvyn mittareita. Tässä tutkimuksessa yhtä projektissa kehitetyistä mittareista arvioitiin ja kehitettiin edelleen. Lisäksi määriteltiin tarkemmin ja keskusteltiin sekä käytettävistä yksittäisistä muuttujista että mittaamisesta yleensä. Teoriapohjaltaan ohjauksen kehittämismenetelmä perustuu Marko Kohtamäen väitöskirjatyöhön. Menetelmän alkuperäinen ja tässä käytettävä edelleen kehitetty mittari ovat pääasiallisesti Marko Kohtamäen kehittämiä. Pyranet –projektin tutkimusryhmän jäsenet ovat palautteellaan ja keskusteluilla tarjonneet arvokasta tukea kehittämistyössä. Tutkimusongelmaksi ja alaongelmiksi määriteltiin seuraavat: · Miten verkostojen ohjausta voidaan kehittää ja millaista tukea voi konstruktiivinen tutkimusote tarjota verkostojen ohjauksen mittaria kehitettäessä? o Miten verkostojen ohjausta voidaan kehittää? o Miten mittari voi toimia keskustelun välineenä ja millaista hyötyä se voi tuottaa yritykselle? Tutkimustehtäviksi ja menetelmiksi muodostuivat seuraavat: 1) Määritellään teoreettinen viitekehys strategisen verkoston ohjauksen tarkastelulle ja kehittämiselle. 2) Määritellään kehittämisen menetelmä kumppanuussuhteen ja strategisen verkoston ohjauksen kehittämiseksi. Kehitetään mittaria proto -versiosta eteenpäin. 3) Tehdään haastattelut, joissa kehitettyä mittaria arvioidaan. 4) Analysoidaan ja kehitetään ohjauksen mittaria edelleen. 5) Kirjoitetaan raportti. Tutkimuskohde oli siis strategisen verkoston ohjauksen kehittämisen menetelmä ja aineistona 1) oma menetelmän kehittämiseen liittyvä kokemusperäinen aineisto sekä 2) kolme asiantuntijahaastattelua, joissa sekä kehitetään menetelmää että arvioidaan sen hyödyllisyyttä. Tutkimuksen tuloksena syntyi dataa menetelmän toimivuudesta ja hyödyllisyydestä sekä lukuisa määrä kehitysideoita, joista suuri osa myös toteutettiin. Kehittämishanke jatkaa Kohtamäen väitöstutkimusta ja Vaasan yliopiston Pyranet –hankkeessa tehtyä tutkimustyötä.

Research group of strategic entrepreneurship has done network research since the beginning of 90’s. This study continues that tradition. This study is based on new institutional economics. First version of the method tested and developed in this study was develop in a research project called Pyranet, which was funded by Tekes and Sitra amongst others. One of the methods developed in the Pyranet –research project was chosen into this study to be tested and developed further by using a delfoi method. Development method for strategic network governance is based on the research work conducted in the doctoral thesis of Marko Kohtamäki. Pyranet –project members have supported the development of this method by having several discussions and workshops with the researcher. In this study I defined one research problem and several research questions: · How can network governance be developed and what kind of support can a constructive research approach provide for the development of this measurement method? o How can strategic network governance be developed? o How can a measurement method function as a method of discussion and what kinds of benefits it can provide for companies using it? This study proceeded according to following description: 1) Definition of the theoretical framework for the analysis and development of strategic network governance. 2) Definition of the development method for strategic network governance. Development of the proto–version. 3) Interviews to test and develop the method further. 4) Analysis and further development of the method. 5) Preparation a final report. Research object of this study was strategic network governance. As data I used three interviews and my own experiences and observations. As a result I got data from the usability of the method and its usefulness in development work. Method was also developed substantially during the research process. This development project continues Marko Kohtamäki’s doctoral thesis and research work conducted in Pyranet – project.