Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Oppilashuollon kehittäminen - sosiaalipedagoginen viitekehys syrjäytymisen ehkäisyyn
Ruotsalainen, Eeva (2006)
Ruotsalainen, Eeva
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2006
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-291
Tiivistelmä
Kehittämishankkeeni tarkasteli oppilashuoltoa Rautalammin kouluissa ja sen mahdollisuuksia ehkäistä syrjäytymistä. Hankkeeni sosiaalipedagoginen viitekehys tarkoittaa pedagogisia näkö-kohtia korostavaa elämänhallinnan ja yhteiskuntaan ja yhteisöön liittymisen vahvistamista syr-jäytymisen ehkäisemiseksi. Aineisto on kerätty haastattelemalla Matti Lohen yhtenäiskoulun oppilashuoltoryhmän jäseniä. Oppilashuollossa pystytään tunnistamaan syrjäytymisen riskejä, tunnistamaan syrjäytymisen vaarassa olevia oppilaita ja myös katkaisemaan syrjäytymiskehitystä. Lähtökohta on, että oppi-laan kokonaisvaltaista tilannetta havainnoidaan ja tarvittava tieto kulkee oppilashuoltoon. Pie-nessä kunnassa oppilashuollon vahvuus on paikallisen elämän, olosuhteiden ja ihmisten tunte-mus. Kun asioihin tartutaanvarhaisessa vaiheessa, voidaan syrjäytymiskehitys katkaista. Positiivinen yhteisöllisyys antaa oppilaan kasvulle tilaa ja antaa mahdollisuuden ottaa vastuuta itsestä ja toisista. Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen kuuluvat hyvään ilmapiiriin. Oppilaan kohtaamisessa merkityksellistä on nähdä oppilas subjektina, ainutkertaisena ja arvok-kaana ihmisenä. Oppilas kohdataan kunnioittavalla, ymmärtävällä ja ratkaisusuuntautuneella otteella siten, että oppilas kokee tulevansa kuulluksija hän kokee pystyvänsä vaikuttamaan asi-oihinsa. Oppilaat tarvitsevat selviytymisen tunnetta ja onnistumisen kokemuksia koulussa. Oppilashuollossa luotetaan vanhempien asiantuntemukseen ja nähdään heidän paikkansa asian-tuntijoiden rinnalla sekä uskotaan vanhempien taitoihin ja kykyyn muuttua voimaantumisen pe-riaatteen mukaisesti. Luottamuksellisuus, avoimuus, säännöllisyys ja vastuunjako olivat oppilashuoltoryhmän toimintaa leimaavia piirteitä. Ennaltaehkäisevää otetta tarvitaan lisää ryhmän työskente-lyssä. Työn tavoitteiden ja tarkoituksen pohdinta on aika ajoin hyvä tehdä. Yhteiset tavoit-teet selkeyttävät ryhmän toimintaa ja myös ohjaavat jäsentämään ja arvioimaan toimintaa ja myös hyödyntämään onnistuneita toimintatapoja. During my development project, I observed student welfare in the schools at Rautalampi as well as its possibilities in preventing social exclusion. Social pedagogical concepts were used as a framework of reference. The social pedagogical framework of reference in my project means strengthening the adolescents' control of life and adjoining the society and the community in a way that highlights pedagogical viewpoints in order to prevent social exclusion. The material has been gathered by interviewing the members of the social welfare group in Matti Lohi comprehensive school. Student welfare aims at recognising the risks of social exclusion and the students who are at risk of social exclusion, as well as stopping the exclusion whichhas already begun. The basic thing is that the student's situation is observed as a whole and the crucial information is given to student welfare. In a small community, the strength of student welfare is the knowledge of the local life, conditions and people. When problems are handled as early as possible, the processof exclusion can be stopped. Positive feeling of belonging allows the student to grow and gives a possibility to take responsibility for themselves as well as others. An attitude of tolerance and acceptance of differences are a part of a good atmosphere. Student welfare has trust in the expertise of the parent and they are seen as equal to professionals. The parents' ability to change according to the principleof empowerment is trusted. Feeling of trust, openness, regularity and sharing the responsibility are characteristics to the work of the student welfare group. A preventive touch should be emphasised even more in the work of the group. It would be good to evaluate the group's goals and intentions periodically. Agreed goals would make the group'swork clearer and guide the group to analyse the work and to take advantage of succeeded procedures.