Opinto-ohjaussuunnitelma : Keuda Mäntsälä Lukkarinpolku

Abstract

Kehittämishankkeen tavoitteena oli laatia opinto-ohjaussuunnitelma Keski-Uudenmaan ammattiopiston (Keuda) Mäntsälän Lukkarinpolun yksikköön. Tavoitteena oli määritellä ja jäsentää opinto-ohjauksen organisointia, toimintatapoja ja vastuuhenkilöitä. Tämän kautta oli tarkoitus selkiyttää ohjaustoimintaa sekä luoda perustaa opinto-ohjauksen suunnitelmalliselle kehittämiselle. Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksessa on todettu olevan vakavia puutteita. Kehittämishankkeen tavoitteena oli ohjauksen laadun parantaminen Lukkarinpolun yksikössä ja perustan luominen ohjauksen jatkuvalle arvioinnille. Käytännön toimenpiteiden taustoitus ja pohdinta sijoitettiin tietopuoliseen osuuteen. Tietopuolisessa taustassa tarkasteltiin kirjallisuuden pohjalta ohjauksen säädösperustaa, tavoitteita, sisältöalueita sekä ohjauksen nykytilaa ja tulevia haasteita. Varsinaiseen ohjaussuunnitelmaan kirjattiin selkeitä ohjeita opintoohjauksen toteuttamiseksi käytännössä. Suunnitelma laadittiin myös kertomaan opiskelijalle, mitä hänellä on oikeus odottaa opinto-ohjaukselta opintopolun eri vaiheissa. Opinto-ohjaussuunnitelman perusteella voitiin todeta, että Lukkarinpolun opinto-ohjaus on järjestetty pääosin keskitetyn mallin mukaisesti, jolloin ohjauksen toteuttaminen on pääasiassa opinto-ohjaajan vastuulla. Opinto-ohjauksen haasteiden todettiin liittyvän suurelta osin juuri ohjauksen keskittämiseen. Nykyisessä mallissa on vaarana, että opinto-ohjaus ei kata riittävästi kaikkia ohjauksen osa-alueita. Elinikäisen oppimisen vaatimukseen liittyvä oppimaan oppimisen ohjaus on erityisesti vaarassa jäädä liian vähäiseksi. Oppimaan oppimisen ohjausta on jatkossa kehitettävä siten, että sen ohjaus on pääasiassa opetushenkilöstön vastuulla.

The objective of the development project was to draw up a study-counselling plan for the Lukkarinpolku unit of Keuda Vocational College (‘Keski-Uudenmaan ammattiopisto’) Mäntsälä. The intention was to define and analyze the organization, operating modes, and persons in charge of study counselling. In this way the development project sought to clarify the work of study counselling and to found a basis for its methodical development. Study counselling in vocational education has been found to suffer from serious deficiencies. The aim of the development project was to improve the quality of counselling at the Lukkarinpolku unit and to found a basis for continuous assessment of it. The backgrounding and discussion of practical measures were placed in the theoretical part of the studycounselling plan. The theoretical background comprised an examination of the applicable regulations, objectives, content areas, current state, and future challenges of counselling in the light of the literature. The counselling plan proper contained clear instructions for the practical implementation of study counselling. The plan was also intended to tell the students what they had the right to expect of study counselling at different stages of their studies. On the basis of the study-counselling plan one was able to note that the study counselling at Lukkarinpolku has been organized mainly according to the centralized model, which places most of the responsibility for its implementation on the study counsellor. The challenges observed in the study counselling were found to be largely connected to precisely this centralization. The current model carries the risk that the study counselling may not cover all areas of counselling adequately. In particular, the learning-to-learn counselling pertaining to the requirement of lifelong learning is in danger of getting too little attention. In the future, learning-to-learn counselling should be developed so that it is mainly the responsibility of the teaching staff.