Henkisen hyvinvoinnin tukeminen ohjauksen avulla
Saarinen, Susanna (2008-11-18)
Saarinen, Susanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2008-11-18
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1235565199-2
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1235565199-2
Tiivistelmä
Tämän kehittämishankkeen tehtävänä oli selvittää opiskelijoiden näkemyksiä, miten henkistä hyvinvointia voidaan tukea ohjauksen avulla. Kehittämishankkeeseen aineisto koottiin Oulun seudun ammattikorkeakoulusta sosiaalija terveysalan yksiköstä kolmelta (n = 3) harkinnanvaraisesti valitulta opiskelijalta touko – marraskuussa 2008 puolistrukturoidun haastattelun avulla. Kehittämishankkeena toteutettavan laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä tekijöistä ohjaaja tunnistaa opiskelijan psykososiaaliset vaikeudet ja miten opiskelijaa voidaan auttaa ohjauksen keinoin. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan opiskelijoiden henkilökohtaiset ongelmat olivat estäneet opintojen etenemisen. Opiskelijoiden ongelmat liittyivät parisuhteeseen, sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja masennukseen. Haastatellut opiskelijat toivat esille monenlaisia toiveita ohjauksen järjestämisestä. Kaikki opiskelijat toivoivat, että opettajatuutor on opiskelijan lähiohjaaja. Opettajatuutorin toivottiin olevan helposti lähestyttävä ja empaattinen. Tämä edistäisi opiskelijan mahdollisuutta hakeutua ohjaukseen aikaisessa vaiheessa. Tuutoroinnin jatkuvuus koettiin tärkeäksi ja henkilökohtaista ohjausta toivottiin ryhmäohjaustilanteiden rinnalle. Henkilökohtaista ohjausta toivottiin esimerkiksi urasuunnitteluun. Varhainen puuttuminen opiskelijan vaikeuksiin nousi esille kehittämishankkeen tuloksissa. Opiskelijat toivovat, että opettajatuutorit olisivat puuttuneet heidän ongelmiin heti kun opinnot eivät edenneet aikataulussa. Huolen puheeksi ottaminen olisi auttanut opiskelijaa, koska silloin opinnot eivät olisi viivästyneet niin paljon. Jatkossa tämän tutkimuksen pohjalta kehitetään varhaisen puuttumisen malli Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan yksikköön. Lisäksi ohjausjärjestelmä tulee tehdä läpinäkyväksi opiskelijoille.