Opinto-ohjaus Partaharjun Opistossa

Abstract

Työn tavoite oli käynnistää opinto-ohjausjärjestelmän kehittämistyö Partaharjun Opistossa, joka on noin 50 opiskelijan kansanopisto lähellä Pieksämäkeä. Opistossa annetaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoon tähtäävää toisen asteen ammatillista koulutusta. Opistossa on rehtorin lisäksi viisi päätoimista opettajaa, ja se on luonteeltaan sisäoppilaitos. Opinto-ohjausjärjestelmätyön aloittamiseksi työssä tehtiin kysely opiston ohjausväelle ja kysyttiin ryhmätyön avulla opiskelijoilta opiston nykyisestä ohjauksesta ja sen toimivuudesta. Työhön sisällytettiin myös jatkotyöskentelyn ensimmäinen vaihe, jossa koko opiston henkilökunta pohti koulutustilaisuuden yhteydessä opiston ohjausjärjestelmän kehittämistä tulevaisuudessa. Työskentely onnistui työn tekijän mielestä hyvin. Kaikki työhön osallistuneet antoivat mielellään oman panoksensa työhön ja vastasivat kysymyksiin rehellisesti ja pohdiskellen. Keskustelut aiheesta olivat antoisia ja ohjausjärjestelmän kehittämistyötä eteenpäin vieviä. Opiston ohjausväen tekemän kyselyn vastauksista voitiin päätellä, että ohjausväelle ei ole aivan selvää, kuka opistossa vastaa mistäkin ohjaustehtävästä. Ohjauksen toiminnoissa todettiin vastauksissa olevan päällekkäisyyttä, mikä vie ohjausresurssia. Niinpä ohjauksen toteutuksesta tulisi keskustelun avulla päästä yksimielisyyteen. Kaivattiin yhteistä keskustelua ryhmänohjaajan tehtävistä ja jonkinlaista ryhmänohjaajan huoneentaulua. Myös resurssointikysymyksistä tulisi puhua yhteisesti. Hyvänä puolena opiston ohjauksessa pidettiin sitä, että pienessä oppilaitoksessa oppii tuntemaan kaikki ohjattavat ja ohjaus on kaikkien saatavilla. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakea ohjausta itseä ohjaajana miellyttävältä henkilöltä. Opiskelijoiden ryhmätyönä tekemistä ohjausta koskevista vastauksista voitiin päätellä, että opiskelijat tietävät, kenen luokse mennä missäkin asiassa. Opiskelijat myös tiedostavat, että kaikki opistossa työskentelevät ihmiset tekevät myös ohjaustyötä, myös talonmiehet, keittiöhenkilökunta ja siistijät. Koko henkilökunnan kanssa yhteisessä ohjauksen pohdiskelutilanteessa todettiin, että kehitettävää on sekä kaikille yhteisistä asioista tiedottamisessa että opiskelijoiden epäasialliseen toimintaan puuttumisessa, jonka pitäisi tapahtua heti. Ohjauksen olisi kaikkien mielestä hyvä olla luontevasti arjen työssä tapahtuvaa, eikä jälkikäteen tehtyä asioista ojentamista. Kaivattiin ohjaukseen yhteisiä, kaikkien tiedossa olevia pelisääntöjä. Opiskelijoita voitaisiin myös entistä enemmän opettaa opistossa elämisen käytäntöihin opetuksen puitteissa. Kehitettävää siis on.

Aim of this developmental project was to start developing counselling system in Partaharjun Opisto. Partaharjun Opisto is small people’s educational institute near Pieksämäki. There is about 50 students who are in vocational education of youth and leisure time guidance. For starting the developing work in the field of counselling it was questioned how counselling is organized and working in Partaharjun Opisto. This was asked of headmaster, teachers, other stuff and students. It was found out, that there is a lot to develop in the field of counselling. Teachers and stuff members are not aware of what counselling means and what they need to do for guiding students. One problem in counselling is division of labour, which means that who is in charge of what. People would like to have open discussion of these things. Students in the contrary seem to be aware of who to ask about what questions.