Automaattisen ja perinteisen kirjanpitotavan vertailu ja niiden keskeiset erot
Koivisto, Jenni (2010)
Koivisto, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091713091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091713091
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoite on kerätä tietoa perinteisestä ja automaattisesta kirjanpitotavasta ja vertailla näistä kahdesta löytyviä keskeisiä eroja. Perinteisellä kirjanpidolla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä kirjanpitoa, jossa laskut sekä saapuvat että lähtevät paperisena ja ne kirjataan manuaalisesti osakirjanpitoihin tai suoraan pääkirjanpitoon. Automaattisessa kirjanpidossa sen sijaan laskut saapuvat ja lähtevät sähköisesti ja kirjanpito tapahtuu automaattikirjauksin perustuen kirjaussääntöihin.
Teoreettista tietoa opinnäytteeseen haettiin kirjanpitolaista ja kirjanpitolautakunnan ohjeista, alan kirjallisuudesta sekä muista lähteistä. Apuna perinteisen ja automaattisen kirjanpitotavan konkreettisten erojen selvittämiseen käytettiin vertailua perinteisesti toimivien kirjanpito-ohjelmien ja automaattikirjauksin toimivan Devlab Oy:n kehittämän toiminnanohjausjärjestelmän, Pupesoftin, välillä.
Suurimmat erot perinteisen ja automaattisen kirjanpitotavan välillä ovat osakirjanpito, täsmäytysten rooli, tositenumerointi ja tositteiden säilytys, tilien määrä, raportointi sekä itse kirjaukset kirjanpitoon. Osakirjanpitoja automaattisessa kirjanpidossa ei ole, koska kaikki kirjaukset tehdään pääkirjanpitoon liiketapahtumakohtaisesti. Osakirjanpitoja ei tarvitse täsmäyttää pääkirjanpitoon automaattisessa kirjanpidossa, mutta kirjanpidon tarkistamisen rooli kasvaa automatisoinnin myötä. Tositenumerointi ei automaattisessa kirjanpidossa ole aina juokseva, toisin kuin perinteisessä kirjanpidossa yleensä on. Tositteet myös säilytetään sähköisesti automaattisessa kirjanpidossa, perinteisessä kirjanpidossa paperisina mapeissa. Tilikarttaa pystytään automaattisessa kirjanpidossa lyhentämään, mikä selkeyttää kirjanpitoa. Raportointi nopeutuu huomattavasti automaattisessa kirjanpidossa verrattuna perinteiseen kirjanpitoon, jossa käytössä on osakirjanpitoja, sillä automaattisessa kirjanpidossa kirjanpito on jatkuvasti ajan tasalla. Kirjaukset kirjautuvat järjestelmään automaattisesti automaattisessa kirjanpidossa, jos laskut lähetetään ja vastaanotetaan sähköisenä, perinteisessä kirjanpidossa kirjaukset täytyy tehdä yleensä manuaalisesti ainakin osittain.
Kirjanpidon automatisointi muuttaa myös laskentatoimen henkilöstön työtehtäviä, sillä rutiinitehtävät vähenevät ja voidaan keskittyä vaativimpiin osa-alueisiin.
Automaattinen kirjanpito tehostaa liiketoimintaa, mutta sen yleistyminen on edennyt hitaasti. Sama ilmiö on tosin havaittavissa sähköisessä liiketoiminnassa yleensäkin.
Teoreettista tietoa opinnäytteeseen haettiin kirjanpitolaista ja kirjanpitolautakunnan ohjeista, alan kirjallisuudesta sekä muista lähteistä. Apuna perinteisen ja automaattisen kirjanpitotavan konkreettisten erojen selvittämiseen käytettiin vertailua perinteisesti toimivien kirjanpito-ohjelmien ja automaattikirjauksin toimivan Devlab Oy:n kehittämän toiminnanohjausjärjestelmän, Pupesoftin, välillä.
Suurimmat erot perinteisen ja automaattisen kirjanpitotavan välillä ovat osakirjanpito, täsmäytysten rooli, tositenumerointi ja tositteiden säilytys, tilien määrä, raportointi sekä itse kirjaukset kirjanpitoon. Osakirjanpitoja automaattisessa kirjanpidossa ei ole, koska kaikki kirjaukset tehdään pääkirjanpitoon liiketapahtumakohtaisesti. Osakirjanpitoja ei tarvitse täsmäyttää pääkirjanpitoon automaattisessa kirjanpidossa, mutta kirjanpidon tarkistamisen rooli kasvaa automatisoinnin myötä. Tositenumerointi ei automaattisessa kirjanpidossa ole aina juokseva, toisin kuin perinteisessä kirjanpidossa yleensä on. Tositteet myös säilytetään sähköisesti automaattisessa kirjanpidossa, perinteisessä kirjanpidossa paperisina mapeissa. Tilikarttaa pystytään automaattisessa kirjanpidossa lyhentämään, mikä selkeyttää kirjanpitoa. Raportointi nopeutuu huomattavasti automaattisessa kirjanpidossa verrattuna perinteiseen kirjanpitoon, jossa käytössä on osakirjanpitoja, sillä automaattisessa kirjanpidossa kirjanpito on jatkuvasti ajan tasalla. Kirjaukset kirjautuvat järjestelmään automaattisesti automaattisessa kirjanpidossa, jos laskut lähetetään ja vastaanotetaan sähköisenä, perinteisessä kirjanpidossa kirjaukset täytyy tehdä yleensä manuaalisesti ainakin osittain.
Kirjanpidon automatisointi muuttaa myös laskentatoimen henkilöstön työtehtäviä, sillä rutiinitehtävät vähenevät ja voidaan keskittyä vaativimpiin osa-alueisiin.
Automaattinen kirjanpito tehostaa liiketoimintaa, mutta sen yleistyminen on edennyt hitaasti. Sama ilmiö on tosin havaittavissa sähköisessä liiketoiminnassa yleensäkin.