Työhyvinvointi ja ulkomaankomennus : Arvoja, asenteita, tekoja ja toimintaa

Abstract

Kehittämistehtävän lähtökohtana oli suomalaisen kemianalan yrityksen työhyvinvointiohjelma. Ta-voitteena oli selvittää, miten työhyvinvointi ja sen eri osa-alueet toteutuivat ulkomaankomennuksen aikana, sekä mitä ja miten työhyvinvointia voitaisiin kehittää ekspatriaattien keskuudessa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää ekspatriaattien elintapoja ja koettua työkykyä.

Tutkimusjoukkona (N=80) oli Suomesta yrityksen 12 ulkomaantoimipisteeseen lähetetyt työntekijät. Tietojen keräämiseen käytettiin määrällisen tutkimuksen menetelmää ja se toteutettiin sähköisesti Webropol- ohjelmalla. Tutkimusaika oli 28.10.- 9.11.2009. Vastausprosentti oli 74 %. Tulokset analy-soitiin SPSS – tilasto-ohjelmalla. Vastaajista oli 24 % naisia ja 76 % miehiä. Vastaajista 66 % oli en-simmäisellä komennuksellaan. Nykyinen komennus oli kestänyt alle kaksi vuotta 94 %.

Työhyvinvoinnin eri osatekijöitä ja esimiestyötä kuvaavista muuttujista muodostettiin indeksit. Kaikki indeksit korreloivat erittäin merkittävästi keskenään. Naiset olivat tyytyväisempiä asioihin, joita arvi-oitiin osaamis- ja terveyspalveluindeksien avulla. Miehet olivat tyytyväisempiä asioihin, joita arvioi-tiin työympäristö-, työyhteisö- ja työmotivaatioindeksillä.

Ekspatriaattien elintavat olivat annettujen suositusten mukaisia valtaosalla. Eniten muutosta tapah-tui liikkumisessa. Ekspatriaattien elintavat olivat terveellisemmät verrattuna suomalaisiin tai yrityk-sen Suomen henkilöstöön. Ekspatriaattien koettu työkyky tutkimushetkellä ja arvioitu työkyky kah-den vuoden kuluttua olivat korkeat. Ne korreloivat merkittävästi kaikkien työhyvinvoinnin indeksin kanssa. Työhyvinvoinnin kaikilla osatekijöillä ja esimiestyöllä oli merkittävä vaikutus kokonaistyöhy-vinvointiin ulkomaankomennuksilla. Ekspatriaateilta tuli erinomaisia kehittämisideoita työhyvinvoin-nin kehittämisestä. Tuloksia voidaan soveltaa ainakin osittain kaikilla ulkomaankomennuksilla.

The purpose of this thesis was to evaluate the wellbeing –program of a Finnish chemical company. The aim was to examine how wellbeing and its different subcategories were observed during the employees’ expatriate periods and how the wellbeing programmes for expatriates could be developed. A further purpose of the thesis was to find out the lifestyle and health-related behaviours changed during the international assignment and what the self estimated working ability was at that moment and two years later.

The target population (N=80) was all the Finnish expatriates of the company who worked in international assignments in 12 different countries. The data was collected between the 28th of October and 9th of November 2009 by using the Webropol -programme™. The collected data was analysed by using the SPSS-statistical programme™. The response return rate was 74% out of which number 24 % were female and 76 % male. The 66% of the respondents were on their first international assignment. In the most cases (94 %) it had lasted less than two years.

All the wellbeing indexes correlated very strongly with each other. The female expatriates were more satisfied the matters that were evaluated with the competence and health services –indexes. The male expatriates were more satisfied with the matters that were evaluated with the leadership, work community, working environment and work motivation–indexes.

The expatriates’ life style and health-related behaviours did not change significantly during the international assignment. When the expatriates’ life style and health-related behaviours were compared to those of an average Finnish person or to the other employees in the company, those of the expatriates were healthier. The expatriates’ self-estimated working ability at the questionnaire moment and two years later was higher than among the other employees in the company. The self-estimated working ability at that moment and two years later correlated very strongly with all the wellbeing indexes. All parts of the wellbeing programme and management operations had a great influence on the total work wellbeing. The expatriates had excellent ideas of how to develop wellbeing during international assignments. The results can be applied, at least to some extent, with all international assignments.