Användning av de två språken i språkbad - en undersökning bland barn i 4-7 års ålder

Abstract

Detta examensarbete undersöker språkbad och tvåspråkighet. Syftet med arbetet är att få veta när och hur barn på språkbadsdaghem använder sina två språk – finska och svenska. Syftet är också att få veta hur personalen på språkbadsdaghem ser på barnens språkanvändning och språkutveckling, och hur de stöder dessa samt i vilka situationer stödet främst ges. Frågeställningarna i arbetet är: 1) Hur använder barnen de två språken i daghemsmiljö? 2) Hurdana känslor uttrycker barnen gentemot sitt första- och andraspråk? 3) Hur stöder personalen barnens språkanvändning? Datainsamlings-metoder är deltagande observationer av barn på två språkbadsdaghem och enkäter för personalen på samma två daghem. Språkbadsdaghemmen som jag har samarbetat med är Daghemmet Lokki och Daghemmet Myllytonttu, som båda finns i Helsingfors. Den teoretiska referensramen behandlar bl.a. språkbad och tvåspråkighet samt förhållande till språk. Resultaten från observationerna visar att barnen pratar finska sinsemellan och både svenska och finska med de vuxna. Frilek går helt på finska, medan annan verksamhet kan gå delvis på svenska också. Barnen uttrycker antingen positiva känslor eller inga känslor alls gentemot svenska, medan de genom sitt agerande visar att finska är deras modersmål och det språk de känner att är deras eget. Resultaten från enkäten visar att personalen är enig om att barnen behöver trygghet och uppmuntran samt om att barnen främst kan sådana fraser på svenska som används dagligen. Personalen stöder barnens språkanvändning genom att ge positiv feedback på det barnen säger och genom olika knep, t.ex. genom att be barnen upprepa sig själva på svenska istället. Oberoende av vad barnen säger på svenska är det positivt och det ska man som personal lägga märke till och berömma.

This degree thesis studies immersion and bilingualism. The aim of the study is to get to know when and how children at immersion daycare centers use their two languages – Finnish and Swedish. The aim is also to get to know how the personnel at the immersion daycare centers look at the children’s use of language and development of language, as well as how they support those and in what kind of situations the support mainly is given. The research questions are: 1) How do the children use the two languages in daycare? 2) What kind of feelings do the children express towards their first- and second-languages? 3) How do the personnel support the use of language? The study is based on participant observation of children at two immersion daycare centers and on a survey for the personnel at the same two daycare centers. The immersion daycare centers that I have cooperated with are Päiväkoti Lokki and Päiväkoti Myllytonttu, which both are located in Helsinki. The theoretical frame of reference consists of theories about immersion, bilingualism and relations to languages etc. The results from the observation tells us that the children speak Finnish with each other and both Finnish and Swedish when talking with an adult. When the children play without instructions they only use Finnish, but when the activity is planned and led, also Swedish can be used. The children express positive feelings or no feelings at all towards Swedish, while they through their actions show that Finnish is their mother tongue and the language they feel is their own. The results from the survey shows that the personnel is united thinking that the children need safety and encouragement, and telling that the children first learn phrases that are used on a daily basis. The personnel support the children’s use of language by giving them positive feedback on what the children say and through some tricks, for example by asking the children to repeat what they just said, but in Swedish instead. Whatever the children say in Swedish it is positive and the personnel should pay attention to it and praise it.

Tämä opinnäytetyö tutkii kielikylpyä ja kaksikielisyyttä. Työn tarkoitus on saada tietää milloin ja miten kielikylpypäiväkodissa olevat lapset käyttävät kahta kieltään – suomea ja ruotsia. Tavoitteena on myös saada tietää, minkälaisena kielikylpypäiväkotien henkilökunta näkee lasten kieltenkäytön ja kieltenkehityksen, ja miten henkilökunta tukee niitä sekä missä tilanteissa tukea lähinnä annetaan. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten lapset käyttävät kahta kieltään päiväkodissa? 2) Minkälaisia tunteita lapset ilmaisevat ensimmäistä ja toista kieltään kohtaan? 3) Miten henkilökunta tukee lasten kieltenkäyttöä? Aineistonkeräysmenetelmät ovat kahden kielikylpypäiväkodin lasten-ryhmien osallistuva havainnointi ja kyselylomakkeet samoissa päiväkodeissa työskentelevälle henkilökunnalle. Kielikylpypäiväkodit, joiden kanssa olen tehnyt yhteistyötä, ovat Päiväkoti Lokki ja Päiväkoti Myllytonttu, jotka molemmat sijaitsevat Helsingissä. Teoreettinen viitekehys käsittelee esimerkiksi kielikylpyä ja kaksikielisyyttä sekä suhdetta kieliin. Havainnointien tulokset kertovat, että lapset puhuvat suomea keskenään ja sekä suomea että ruotsia aikuisten kanssa. Vapaa leikki on kokonaan suomenkielistä, kun taas muuta toimintaa voidaan osittain käydä myös ruotsiksi. Lapset ilmaisevat joko myönteisiä tunteita tai ei minkäänlaisia tunteita ruotsia kohtaan, kun he taas toimintansa kautta näyttävät suomen kielen olevan heidän äidinkielensä ja se kieli jonka he tuntevat omakseen. Kyselylomakkeen tulokset kertovat henkilökunnan olevan yksimielisiä siitä, että lapset tarvitsevat turvallisuutta ja kannustusta sekä siitä, että lapset ensimmäiseksi oppivat sanontatapoja ruotsiksi joita käytetään päivittäin. Henkilökunta tukee lasten kieltenkäyttöä antamalla positiivista palautetta siitä mitä lapsi sanoo ja erilaisten niksien kautta, esimerkiksi pyytämällä lapsia toistamaan sanomansa ruotsiksi. Mitä tahansa lapset sanovat ruotsiksi on positiivista ja henkilökunnan tulisi huomata se ja antaa siitä lapsille kehuja.