BT Biopresser-25:n soveltuvuus eräiden korsibiomassojen pelletöintiin
Hokkanen, Matti (2009)
2009
Työn tekijällä on työhönsä tekijänoikeudet. Työn tekijä on antanut kirjallisen luvan työnsä verkkojulkaisemiseen.
Tiivistelmä
Työ toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskuksen toimeksiannosta yhteistyössä Manelius Management Oy Ab:n kanssa. Yrityksen toimialaa ovat rypsiöljypuristimet, öljypuristinasemat ja pellettipuristimet. Työn tavoitteena oli tutkia ruokohelven, rypsin oljen, lajittelutähteen ja sahanpurun pelletöitävyyttä BT Biopresser-25
-pellettipuristimella. Vertailuaineena korsibiomassoista valmistetuille pelleteille käytettiin sahanpurua. Lisäksi pelletöinnissä sidosaineena käytettiin jyrsinturvetta, glyserolia ja rypsirouhetta.
Pelletöintikokeiden kesto oli 6 viikkoa, jonka aikana käytössä oli sekä 8 että 6 mm:n matriisit. Pelletöintikokeissa arvioitiin mm. pellettipuristimen toimivuutta ja käyttöä, raaka-aineiden käsiteltävyyttä ja pelletöitävyyttä. Opinnäytetyön yhtenä tarkastelun kohteena oli miettiä pienen kokoluokan pelletöintilaitteistoa maatilan sivutulon lähteenä. Pelletöintikokeet suoritettiin maatilaympäristöä vastaavissa olosuhteissa.
Saatujen tulosten perusteella korsibiomassojen pelletöinti pienen kokoluokan laitteistolla on vaativaa. Matriisi on tärkein yksittäinen tekijä pelletöinnissä. Pelletöintikokeissa ei ollut sopivia raaka-aineita käytössä olleille matriiseille. Korsibiomassat olisivat vaatineet erilaiset matriisit, jotta pelletöinnistä olisi saatu onnistuneita tuloksia.
-pellettipuristimella. Vertailuaineena korsibiomassoista valmistetuille pelleteille käytettiin sahanpurua. Lisäksi pelletöinnissä sidosaineena käytettiin jyrsinturvetta, glyserolia ja rypsirouhetta.
Pelletöintikokeiden kesto oli 6 viikkoa, jonka aikana käytössä oli sekä 8 että 6 mm:n matriisit. Pelletöintikokeissa arvioitiin mm. pellettipuristimen toimivuutta ja käyttöä, raaka-aineiden käsiteltävyyttä ja pelletöitävyyttä. Opinnäytetyön yhtenä tarkastelun kohteena oli miettiä pienen kokoluokan pelletöintilaitteistoa maatilan sivutulon lähteenä. Pelletöintikokeet suoritettiin maatilaympäristöä vastaavissa olosuhteissa.
Saatujen tulosten perusteella korsibiomassojen pelletöinti pienen kokoluokan laitteistolla on vaativaa. Matriisi on tärkein yksittäinen tekijä pelletöinnissä. Pelletöintikokeissa ei ollut sopivia raaka-aineita käytössä olleille matriiseille. Korsibiomassat olisivat vaatineet erilaiset matriisit, jotta pelletöinnistä olisi saatu onnistuneita tuloksia.