Iso-Suojärven valuma-alueen maankäytön vaikutukset alueen vesistöön
Niivuori, Sanna (2008-05-05)
2008-05-05
Tekijällä on työhönsä tekijänoikeus ja hän on antanut kirjallisen luvan työnsä verkkojulkaisemiseen.
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Saarijärven kaupungin alueella sijaitsevan Iso-Suojärven valuma-alueen maankäytön vaikutukset alueen vesistöön. Työn tilaajina toimivat Vapo Oy ja Saarijärven kaupunki. Tutkimus selvitti Iso-Suojärven valuma-alueen maankäyttömuodot, pääasiassa metsätaloustyöt, 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2008. Opinnäytetyön toteutus tapahtui selvittämällä alueen maanomistussuhteet ja kunkin omistajan tekemät metsätaloustyöt annetun ajanjakson aikana. Tutkimukseen hankittiin myös tietopohjaa tutustumalla maa- ja metsätalouden kirjallisuuteen, lähinnä tutkimuksiin maankäyttömuotojen vesistövaikutuksista. Aineistojen pohjalta teh-tiin johtopäätökset tutkimusalueen maankäyttömuotojen vesistövaikutuksista.
Iso-Suojärven valuma-alueella merkittävin vesistön kuormittaja on maatalous. Nykyisistä maankäyttömuodoista maatalouden jälkeen kunnostusojitukset vaikuttavat alueen vesistöön eniten, sillä valuma-alue on hyvin metsätalousvaltaista. Alueen pinta-alasta 26 % on aikaisemmin metsäojitettua suota. Nykyisin tiedossa olevat kunnostusojitushankkeet kattavat 18,5 % valuma-alueen koko metsäojitetusta pinta-alasta. Tulevaisuudessa alueella tullaan tekemään runsaasti kunnos-tusojituksia, sillä metsäojitukset alueella ovat 1970-luvun aikaisia ja ovat kunnostuksen tarpeessa. Valuma-alueelle on suunnitteilla 61,5 hehtaarin kokoinen turvetuotantoalue. Tutkimuksen tuloksien mukaan turvetuotantoalueelta arvioidaan tulevan samansuuruinen ravinnekuormitus vesistöön kuin nykyisillä hakkuutöiden määrillä.
Maatalouden tilanne Iso-Suojärven valuma-alueella olisi täytynyt kartoittaa erillisellä tutkimuksella, jotta tutkimuksen pohjaksi olisi saatu luotettava tieto. Maatalouden kuormittavuutta tarkasteltiin vain peltohehtaareiden pohjalta Rekolaisen (1993) tutkimuksen kuormituslukuihin perustuen. Opinnäytetyön tuotoksena saatuja johtopäätöksiä alueen maankäytön vaikutuksista vesistöön voidaan käyttää suuntaa antavana tietopohjana muilla maankäyttömuodoiltaan samantyyppisillä alueilla.
Iso-Suojärven valuma-alueella merkittävin vesistön kuormittaja on maatalous. Nykyisistä maankäyttömuodoista maatalouden jälkeen kunnostusojitukset vaikuttavat alueen vesistöön eniten, sillä valuma-alue on hyvin metsätalousvaltaista. Alueen pinta-alasta 26 % on aikaisemmin metsäojitettua suota. Nykyisin tiedossa olevat kunnostusojitushankkeet kattavat 18,5 % valuma-alueen koko metsäojitetusta pinta-alasta. Tulevaisuudessa alueella tullaan tekemään runsaasti kunnos-tusojituksia, sillä metsäojitukset alueella ovat 1970-luvun aikaisia ja ovat kunnostuksen tarpeessa. Valuma-alueelle on suunnitteilla 61,5 hehtaarin kokoinen turvetuotantoalue. Tutkimuksen tuloksien mukaan turvetuotantoalueelta arvioidaan tulevan samansuuruinen ravinnekuormitus vesistöön kuin nykyisillä hakkuutöiden määrillä.
Maatalouden tilanne Iso-Suojärven valuma-alueella olisi täytynyt kartoittaa erillisellä tutkimuksella, jotta tutkimuksen pohjaksi olisi saatu luotettava tieto. Maatalouden kuormittavuutta tarkasteltiin vain peltohehtaareiden pohjalta Rekolaisen (1993) tutkimuksen kuormituslukuihin perustuen. Opinnäytetyön tuotoksena saatuja johtopäätöksiä alueen maankäytön vaikutuksista vesistöön voidaan käyttää suuntaa antavana tietopohjana muilla maankäyttömuodoiltaan samantyyppisillä alueilla.