Pohjoiseen Keski-Suomeen soveltuvat energiakasvilajit
Siivola, Johanna (2005-04-04)
2005-04-04
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli perustaa energiakasvien havaintoviljelmä Saarijärvelle, seurata kasvuston kehitystä ja kasvuun vaikuttaneita tekijöitä yhden kasvukauden ajan. Työssä seurattiin, miten tuotantopanosten käytön minimointi vaikuttaa sadon määrään ja laatuun. Lisäksi tehtävänä oli määrittää biomassasadon määrä ja laatu, sekä valmistaa kohteelle infotaulut.
Havaintoviljelmä perustettiin yhteistyössä Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen kanssa,
jonka tehtäviin kuuluivat käytännön viljelytyöt. Kasvukauden havaintoja kerättiin kesällä 2004. Kasvustosta seurattiin mm. kuiva-ainekasvua, rikkakasvien määrää ja kosteuspitoisuutta. Viljeltävinä kasveina oli ruokohelpi, paju, rypsi ja sinappi. Jälkimmäisten kasvien viljelyala jaettiin
pienempiin lohkoihin, joita lannoitettiin eri tavoin. Tällä haluttiin selvittää lannoituksen vähentämisen vaikutusta biomassasatoon ja sen laatuun. Biomassasato määritettiin kasvukauden päätyttyä syksyllä 2004. Sato määritettiin satunnaisotannalla kasvustosta, sillä epänormaalin sateisen kesän ja syksyn ansiosta biomassa oli liian märkää korjattavaksi energiakäyttöön.
Odotetusti voitiin havaita biomassasadon kasvavan lannoituksen lisääntymisen myötä, mutta erot olivat odotettua pienemmät. Sadon laatuun ei lannoituksella näyttänyt olevan juuri vaikutusta, vaikka 45Nkg/ha-lannoitetut öljykasvilohkot, olivat jonkin verran muita heikkolaatuisempia. Rikkakasviruiskutusten poisjättäminen heikensi lähinnä öljykasvien sadon laatua ja vaikeutti pajun kasvua. Ruokohelpeen rikkakasveilla ei ollut vaikutusta.
Havaintoviljelmä perustettiin yhteistyössä Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen kanssa,
jonka tehtäviin kuuluivat käytännön viljelytyöt. Kasvukauden havaintoja kerättiin kesällä 2004. Kasvustosta seurattiin mm. kuiva-ainekasvua, rikkakasvien määrää ja kosteuspitoisuutta. Viljeltävinä kasveina oli ruokohelpi, paju, rypsi ja sinappi. Jälkimmäisten kasvien viljelyala jaettiin
pienempiin lohkoihin, joita lannoitettiin eri tavoin. Tällä haluttiin selvittää lannoituksen vähentämisen vaikutusta biomassasatoon ja sen laatuun. Biomassasato määritettiin kasvukauden päätyttyä syksyllä 2004. Sato määritettiin satunnaisotannalla kasvustosta, sillä epänormaalin sateisen kesän ja syksyn ansiosta biomassa oli liian märkää korjattavaksi energiakäyttöön.
Odotetusti voitiin havaita biomassasadon kasvavan lannoituksen lisääntymisen myötä, mutta erot olivat odotettua pienemmät. Sadon laatuun ei lannoituksella näyttänyt olevan juuri vaikutusta, vaikka 45Nkg/ha-lannoitetut öljykasvilohkot, olivat jonkin verran muita heikkolaatuisempia. Rikkakasviruiskutusten poisjättäminen heikensi lähinnä öljykasvien sadon laatua ja vaikeutti pajun kasvua. Ruokohelpeen rikkakasveilla ei ollut vaikutusta.