Keskitetyn biokaasulaitoksen kannattavuus pohjoisen Keski-Suomen biohajoavien jätteiden käsittelyssä
Vilkkilä, Tuomo (2007-11-05)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Vilkkilä, Tuomo
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto
2007-11-05
Tekijällä on teokseen tekijänoikeus ja hän on antanut verkkojulkaisuluvan työlleen.
Tiivistelmä
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät ympäristömääräykset ovat luoneet
useille kunnille muutospaineita puhdistamolietteidensä ja biojätteidensä käsittelyyn.
Jätemäärät kasvavat lähivuosina erilaisten säädösten myötä runsaasti, ja samalla
niiden käsittelytavat tiukentuvat huomattavasti. Näiden seikkojen vuoksi Saarijärven
kaupunki pyysi ”Hajautetut biomassapohjaiset energiatuotantoratkaisut ja niiden käytäntöön
soveltaminen” -hankkeelta esiselvitystä, jossa tavoitteena oli selvittää biojätteen
käsittelylaitosten hankinnan kannattavuutta pohjoisen Keski-Suomen alueella.
Kannattavuutta selvitettiin kartoittamalla pohjoisen Keski-Suomen yhdeksän kunnan
alueella syntyvien puhdistamolietteiden ja biojätteiden määrät. Jätemäärien pohjalta
laskettiin niiden energiasisältö sekä mitoitettiin biokaasulaitos. Työssä tarkasteltiin laitoksen
kannattavuutta ja takaisinmaksuaikaa ja saatuja tuloksia verrattiin jätteiden kuljettamiseen
Jyväskylän Mustankorkean kompostointilaitokseen. Lisäksi tutkimuksessa
selvitettiin biokaasun ajoneuvokäytön kannattavuutta, lopputuotteen levitykseen vaadittavaa
vähimmäispeltopinta-alaa, jätteiden kuljetuksista muodostuvia päästöjä sekä lämpöenergian
siirtokustannuksia.
Selvityksen perusteella biokaasulaitoksen investointikustannukset ovat noin 2,2 miljoonaa
euroa. Tähän perustuvien kannattavuuslaskelmien mukaan laitoksen takaisinmaksuaika
on noin 10 vuotta vuoden 2006 jätemäärällä. Kannattavuus pohjautuu suurelta
osin biohajoavien jätteiden vastaanottamisesta saataviin porttimaksuihin, joiden osuus
kokonaistuloista on noin 80 %. Tästä johtuen Saarijärvelle suunnitteilla olevan biokaasulaitoksen
kannattavuuden tärkein edellytys on, että kaikki kartoitetut jätemäärät saataisiin
mukaan käsittelyyn. Kannattavuuteen vaikuttaa myös, että kaikelle tuotetulle
energialle on käyttöä ja lopputuote saadaan hyödynnettyä esimerkiksi lannoitteena.
useille kunnille muutospaineita puhdistamolietteidensä ja biojätteidensä käsittelyyn.
Jätemäärät kasvavat lähivuosina erilaisten säädösten myötä runsaasti, ja samalla
niiden käsittelytavat tiukentuvat huomattavasti. Näiden seikkojen vuoksi Saarijärven
kaupunki pyysi ”Hajautetut biomassapohjaiset energiatuotantoratkaisut ja niiden käytäntöön
soveltaminen” -hankkeelta esiselvitystä, jossa tavoitteena oli selvittää biojätteen
käsittelylaitosten hankinnan kannattavuutta pohjoisen Keski-Suomen alueella.
Kannattavuutta selvitettiin kartoittamalla pohjoisen Keski-Suomen yhdeksän kunnan
alueella syntyvien puhdistamolietteiden ja biojätteiden määrät. Jätemäärien pohjalta
laskettiin niiden energiasisältö sekä mitoitettiin biokaasulaitos. Työssä tarkasteltiin laitoksen
kannattavuutta ja takaisinmaksuaikaa ja saatuja tuloksia verrattiin jätteiden kuljettamiseen
Jyväskylän Mustankorkean kompostointilaitokseen. Lisäksi tutkimuksessa
selvitettiin biokaasun ajoneuvokäytön kannattavuutta, lopputuotteen levitykseen vaadittavaa
vähimmäispeltopinta-alaa, jätteiden kuljetuksista muodostuvia päästöjä sekä lämpöenergian
siirtokustannuksia.
Selvityksen perusteella biokaasulaitoksen investointikustannukset ovat noin 2,2 miljoonaa
euroa. Tähän perustuvien kannattavuuslaskelmien mukaan laitoksen takaisinmaksuaika
on noin 10 vuotta vuoden 2006 jätemäärällä. Kannattavuus pohjautuu suurelta
osin biohajoavien jätteiden vastaanottamisesta saataviin porttimaksuihin, joiden osuus
kokonaistuloista on noin 80 %. Tästä johtuen Saarijärvelle suunnitteilla olevan biokaasulaitoksen
kannattavuuden tärkein edellytys on, että kaikki kartoitetut jätemäärät saataisiin
mukaan käsittelyyn. Kannattavuuteen vaikuttaa myös, että kaikelle tuotetulle
energialle on käyttöä ja lopputuote saadaan hyödynnettyä esimerkiksi lannoitteena.