Hevosenlannan hyötykäytön mahdollisuudet
Kauppinen, Piia (2005-04-04)
2005-04-04
Tiivistelmä
Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 60 000 hevosta. Jokainen hevonen tuottaa keskimäärin 12 m³ lantaa vuodessa. Hevosenlanta käsitteenä tarkoittaa joko puhdasta lantaa tai lanta-kuivike -seosta. Kuivikkeina käytetään esimerkiksi turvetta, puupuruja ja paperia.
Kaikki lanta olisi lain mukaan ohjattava kasvituotannon ravinteeksi. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, etenkään talleilla, joilla omia peltoja ei ole. Monen tallin lannan viimeinen osoite on sen vuoksi kaatopaikka. Lannan toimittaminen kaatopaikoille saattaa kuitenkin loppua erilaisten lakiuudistusten vuoksi, joten uusia käsittelytapoja olisi mietittävä.
Työssä selvitettiin etenkin lannan energiakäyttömahdollisuuksia ja polttamista pienissä lämmityskattiloissa. Selvityksen alla olivat lainsäädäntö ja sen asettamat rajoitukset, lannan polttotekniset ominaisuudet ja lannan loppusijoitus vaihtoehtojen taloudelliset näkökulmat. Polttotekniset ominaisuudet selvitettiin tekemällä lannasta kosteusmääritykset ja polttamalla sitä yhdessä hakkeen ja pelletin kanssa.
Tulosten perusteella lannan polttokäytölle ei olisi mitään suoranaisia esteitä. Laki ei suoraan kiellä sitä ja polttokokeet onnistuivat erittäin hyvin. Ainoa ongelma on se, että lanta luokitellaan jätteeksi ja jätteenpoltolle on aina haettava lupa. Lisäksi jätteenpoltolle on asetettu tiukat päästörajoitukset ja ohjeistus miten päästöjä tulee mitata. Oikeanlaisen mittauslaitteiston hankkiminen voi olla niin kallista, että koko poltto ajatuksesta on usein luovuttava.
Kaikki lanta olisi lain mukaan ohjattava kasvituotannon ravinteeksi. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, etenkään talleilla, joilla omia peltoja ei ole. Monen tallin lannan viimeinen osoite on sen vuoksi kaatopaikka. Lannan toimittaminen kaatopaikoille saattaa kuitenkin loppua erilaisten lakiuudistusten vuoksi, joten uusia käsittelytapoja olisi mietittävä.
Työssä selvitettiin etenkin lannan energiakäyttömahdollisuuksia ja polttamista pienissä lämmityskattiloissa. Selvityksen alla olivat lainsäädäntö ja sen asettamat rajoitukset, lannan polttotekniset ominaisuudet ja lannan loppusijoitus vaihtoehtojen taloudelliset näkökulmat. Polttotekniset ominaisuudet selvitettiin tekemällä lannasta kosteusmääritykset ja polttamalla sitä yhdessä hakkeen ja pelletin kanssa.
Tulosten perusteella lannan polttokäytölle ei olisi mitään suoranaisia esteitä. Laki ei suoraan kiellä sitä ja polttokokeet onnistuivat erittäin hyvin. Ainoa ongelma on se, että lanta luokitellaan jätteeksi ja jätteenpoltolle on aina haettava lupa. Lisäksi jätteenpoltolle on asetettu tiukat päästörajoitukset ja ohjeistus miten päästöjä tulee mitata. Oikeanlaisen mittauslaitteiston hankkiminen voi olla niin kallista, että koko poltto ajatuksesta on usein luovuttava.