Vapon turvepelletin käyttökoe Saarijärven Kaukolämpö Oy:llä
Siivola, Johanna (2004-05)
2004-05
Tiivistelmä
Käyttökokeen tarkoituksena oli selvittää Vapon turvepelletin käyttömahdollisuuksia kosteiden polttoaineiden (mm. kuoren ja purun) seassa nostamassa palamislämpötilaa, vähentämässä tehon vaihtelua, ja sitä kautta nostamassa kattilan tehokkuutta ja polton vakautta Saarijärven Kaukolämmön 4,5 MW:n leijupetikattilassa. Turvepellettiä voitaisiin käyttää kosteiden polttoaineiden priimaukseen ja vähentää öljynkäytön tarvetta keväisin ja syksyisin. Turve myös lisää polttoaineen tasalaatuisuutta ja vähentää tulistimien likaantumista. Kokeeseen valittiin turvepelletti puupelletin sijaan, edullisuutensa vuoksi.
Turvepelletti ei aiheuttanut suuria muutoksia seurattuihin arvoihin, mikä selittyy vähäisillä syöttömäärillä. Ainoa, missä oli havaittavissa selvempää muutosta oli pedin lämpötila, missä havaittiin selvää nousua lähtö- ja välitilanteisiin. Myös muissa kattilan lämpötiloissa havaittiin muutosta syötön seurauksena, mutta vaihtelut olivat huomattavasti pienempiä ja selittyvät osin normaalilla vaihtelulla. Turvepelletin aiheuttamat heilahtelut myös muihin arvoihin olivat vähäisiä käytettäessä pieniä määriä, eli 60 kg/h ja 45 kg/h. Tuhkan joukkoon ei palamatonta turvepellettiä kulkeutunut, koska se painuu pedin sisään ja palaa siten täydellisesti. Turvepelletin käytön hyöty kosteiden polttoaineiden priimauksessa perustuu sen öljyä vähentävään vaikutukseen, mikä näkyy laitoksen kannattavuudessa. Turvepelletin tarve määräytyy pitkälti pääpolttoaineen energiasisällön mukaan; jos käytettävä puru on hyvälaatuista, öljyntarve on vähäinen.
Turvepelletti ei aiheuttanut suuria muutoksia seurattuihin arvoihin, mikä selittyy vähäisillä syöttömäärillä. Ainoa, missä oli havaittavissa selvempää muutosta oli pedin lämpötila, missä havaittiin selvää nousua lähtö- ja välitilanteisiin. Myös muissa kattilan lämpötiloissa havaittiin muutosta syötön seurauksena, mutta vaihtelut olivat huomattavasti pienempiä ja selittyvät osin normaalilla vaihtelulla. Turvepelletin aiheuttamat heilahtelut myös muihin arvoihin olivat vähäisiä käytettäessä pieniä määriä, eli 60 kg/h ja 45 kg/h. Tuhkan joukkoon ei palamatonta turvepellettiä kulkeutunut, koska se painuu pedin sisään ja palaa siten täydellisesti. Turvepelletin käytön hyöty kosteiden polttoaineiden priimauksessa perustuu sen öljyä vähentävään vaikutukseen, mikä näkyy laitoksen kannattavuudessa. Turvepelletin tarve määräytyy pitkälti pääpolttoaineen energiasisällön mukaan; jos käytettävä puru on hyvälaatuista, öljyntarve on vähäinen.