Wirettä työttömien palveluihin : tutkimusraportti palveluiden kehittämisestä Jyväskylän seudulla

Abstract

Tämä tutkimusraportti koostuu viidestä eri artikkelista, joiden aineisto on koottu WIRE (Verkostoista Voimaa Inhimillisiin Ratkaisuihin Elämässä) -projektin yhteydessä. Artikkeleiden yhteisiä peruslähtökohtia esitellään johdantokappaleessa ”Työttömyyden haasteet ja Wire-projektin tutkimuksen tarkoitus”. Tutkimuksen avulla kuvattiin työllisyyttä tukevan palveluverkoston toimintaa eri toimijoiden näkökulmista. Artikkelissa ”Tutkimus osana Wire-projektia” esitellään tutkimuksen kysymykset, joihin eri artikkeleissa vastataan. ”Työhönvalmennus – tasapainoilua rajapinnoilla” esittelee projektin aikana sovellettuja työhönvalmennuksen malleja. Niiden kehittämisen lähtökohtana oli palveluohjauksellinen lähestymistapa asiakkaiden haasteellisiin elämäntilanteisiin. Tästä lähtökohdasta kehittyi terveystarkastuksista, fyysisen kunnon arvioinnista, kuntoutusohjauksesta, fyysisen aktiivisuuden ylläpidosta, voimavaraistavasta ryhmätoiminnasta ja työnhakuryhmistä koostuva työllistymisen polku. Perusmallia sovellettiin esim. maatiloilla tapahtuvaan työssävalmennukseen ja välityömarkkinoiden ja työnantajan väliseen yhteistyöhön. Palveluohjauksellisen työotteen toteutumista tarkastellaan kahdessa artikkelissa. ”Palveluohjauksellinen työote työttömän työnhakijan tukena” sekä ”Palveluohjauksellinen työote terveysalan ammattilaisen työssä”. Alueen asiantuntijoiden haastatteluun perustuvassa aineistossa tarkastellaan heidän kokemuksiaan työttömän asiakkaan kohtaamisesta ja ohjaamisesta. Tuloksissa päädyttiin siihen, että työttömien ohjausprosessissa tarvitaan uusia toimintatapoja erityisesti prosessin alkuvaiheeseen, varhaiseen puuttumiseen, laaja-alaiseen, voimavaralähtöiseen lähtötilannearviointiin sekä selkeään työnjakoon verkostossa. Kaikissa ammattiryhmissä arvioitiin tarvittavan lisää koulutusta ja tietoa työttömille suunnatuista palveluista muissa organisaatioissa. Työllistettyjen asiakkaiden kokemuksia ja Wiren asiakaskuntaa kuvataan artikkelissa ”Asiakkaana työttömille suunnatuissa palveluissa”. Pääosa asiakkaista oli pitkään työttömänä olleita työnhakijoita. Asiakasanalyysi perustuu asiakastietorekisteriin vuosina 2003-06. Yksityiselle sektorille työllistyneiden asiakkaiden kokemusten tarkastelu perustuu asiakashaastatteluihin. Asiakkaiden kokemuksissa ilmeni tyytyväisyys asiakastilanteisiin ja heidän saamiinsa palveluihin. Eniten huolta herätti asiakasprosessien jääminen keskeneräisiksi ja tarvittavan tuen puuttuminen työhön tai koulutukseen sijoittamisen jälkeen. Yrittäjien kokemuksia työllistämisestä ja projektin tarjoamista palveluista arvioitiin artikkelissa ”Riskittömään rekrytointiin?”. Pienet, alle 10-hengen yritykset olivat kokeneet tärkeimpinä rekrytointiin liittyvät palvelut. Useimmat työhakijoiden sijoitukset pieniin yrityksiin olivat uusia työpaikkoja ja näin lisäsivät työllisyyttä alueella. näiden työpaikkojen syntymistä tukivat parhaiten työvoimatarpeen arviointi, taloudellisten tukien selvittäminen ja työnhakijoiden osoittaminen. Yrittäjät olivat hyvin verkostoituneita ja kiinnostuneita kehittämistyöstä. Päätösartikkelissa, ”Työllistämisen pulmia ja kiinnostavia käytäntöjä”, tarkastellaan projektia ja sen asiakkaita kokonaisuutena, arvioidaan tuloksia ja niiden valossa syntyneitä huolen aiheita, kiinnostavia ja lupaavia käytäntöjä. Keskeistä tuloksissa on työllistämisen asiantuntijoiden verkoston aktiivisuus ja tahto kehittää joustavia palveluita. Hyviä käytäntöjä syntyi erityisesti terveyskeskusten tarjoamiin työttömien terveystarkastuksiin ja kuntien palveluohjausmallien kehittämiskäytäntöihin. Lupaavia käytäntöjä syntyi yritysten ja välityömarkkinoiden työnhakijoiden ohjauksen toimintatapoihin. Kokemuksen perusteella esitetään viestejä työllistämisen palveluprosessin, palveluohjauksen ja osaamisen kehittämistarpeista.