Yksi peili - kolme kuvaa: liiketalouden koulutusohjelman Tiimiakatemian koulutusmallin, fysioterapian sekä paperikoneteknologian koulutusohjelmien arvioinnit: koulutusohjelmien ristiinarviointiraportteja

Abstract

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käynnistyi vuoden 2004 alussa koulutusalojen vuorovaikutteiseen ja keskinäiseen, kehittävään keskusteluun perustuva koulutusohjelmien ristiinarviointi osana korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää. Tähän mennessä ristiinarviointeja on toteutettu kuusi. Vuoden 2004 aikana ensimmäisenä ristiinarvioitiin tietojenkäsittelyn koulutusohjelma, sitten Degree Programme in Nursing sosiaali- ja terveysalalta ja kolmantena matkailu-, ravitsemis- ja talousalan palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma. Kevään 2005 aikana jatkettiin kolmen koulutusohjelman, liiketalouden koulutusyksikköön kuuluvan itsenäisen Jyväskylän Tiimiakatemian, tekniikan ja liikenteen alan paperikoneteknologian koulutusohjelman sekä kolmantena sosiaali- ja terveysalalta fysioterapian koulutusohjelman ristiinarvioinneilla. Näiden kolmen viimeksi toteutetun arvioinnin raportointi on koottu tähän yhteiseen julkaisuun. Arviointiprosessia on tietoisesti kehitetty arviointi arvioinnilta. Siitä on kehittynyt toimiva malli arvioida, kehittää ja varmistaa koulutusohjelmien laadukkaan toiminnan toteutumista. Tavoitteena on, että ristiinarviointi toteutetaan kaikissa Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmissa viimeistään vuoteen 2010 mennessä. Syksyllä 2005 toteutetaan seuraavat kolme ristiinarviointia. Kolmen koulutusohjelman ristiinarvioinnit tuottivat erilaisia tuloksia. Opittavaa löytyy kaikista. Tiimiakatemian koulutusohjelman vahvuuksina arviointiryhmä piti ennakkoluulotonta pedagogista kehitystyötä, jota Tiimiakatemia on tehnyt yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi tuomalla todellisen liiketalouden ympäristön oppimisen tilaksi. Opiskelijoiden sitoutuminen opiskeluun ja Tiimiakatemian yhteisiin arvioihin todettiin arvioinnissa huomattavan suureksi. Tiimiakatemia on myös onnistuneesti levittänyt toteuttamaansa koulutusajattelua. Tiimiakatemian toimintamalli perustuu vahvasti sen omaan ideologiaan ja arvoihin, eikä niinkään Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteisiin strategioihin. Tiimiakatemian ja muun ammattikorkeakoulun välisen toimivan yhteistyön kehittäminen tukisi sekä Tiimiakatemian että ammattikorkeakoulun muuta toimintaa. Erityisesti yrittäjyyskasvatuksen asiantuntemus ja menetelmät todettiin Tiimiakatemiassa onnistuneiksi, ja tässä työssä koko ammattikorkeakoulun tasolla Tiimiakatemialla olisi paljon annettavaa muille koulutusaloille. Yhteistyötä olisi kehitettävä myös niin, että muilla ammattikorkeakoulun opiskelijoilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua Tiimiakatemian opetukseen. Kehittämiskohteen arvioinnissa nousi esille myös tarve arvioida opetussuunnitelman toteutumista Tiimiakatemiassa ja kuvata Tiimiakatemian oppimistavoitteita ja oppimispolkuja korkeakoulujärjestelmän edellyttämällä tavalla. Lisäksi arviointiryhmä halusi tuoda esille tarpeen turvata aloittavien opiskelijoiden riittävä perehdytys ja ohjaus. Paperikoneteknologian koulutusohjelman ristiinarvioinnissa koulutusohjelma todettiin hyvin alueelliseksi koulutusohjelmaksi, jonka perustana on Keski-Suomen vahva metsäklusteri. Alueen työelämä onkin osallistunut pitkäjänteisesti koulutusohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Koulutusohjelman työelämäyhteydet todettiin arvioinnissa hyviksi, ja niiden kautta välittyi tietoa teollisuudesta koulutusyksikköön. Niiden ansiosta myös opiskelijoilla on runsaasti mahdollisuuksia toteuttaa projekti- ja harjoitustöitä sekä opinnäytteitä teollisuudesta. Koulutusohjelmaan kerätään aktiivisesti palautetta sekä opiskelijoilta että työelämältä, jota hyödynnetään opetuksen suunnittelussa eri menetelmin. Arviointiryhmälle koulutusohjelma hahmottui hyvin perinteisenä ja opettajakeskeisenä koulutusohjelmana. Koulutusohjelman ja sen opetuksen suunnittelun haasteiksi todettiin opetusmenetelmien modernisointi ja monipuolistaminen sekä opetuksessa mukana olevien yhteistyökumppaneiden joukon laajentaminen. Hyviksi käytännöiksi todettiin vielä koulutusohjelmassa käytössä olevat keinot ylläpitää päätoimisen henkilöstön substanssiosaamista, kuten tiedon siirtoprosessi koulutusohjelman sisällä ja henkilöstön työelämäjaksot. Fysioterapian koulutusohjelmaa on kehitetty aktiivisesti koko ammattikorkeakouluhistorian ajan. Koulutusohjelman ristiinarvioinnissa arviointiryhmä totesi opinnoissa hyödynnettävän uusinta kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Tämä todentui myös arviointivierailun haastatteluissa, joissa opiskelijat pitivät koulutusohjelmaa ajantasaisena ja tulevaisuuden osaamista tuottavana. Lisäksi koulutuksen suunnittelua ovat ohjanneet alueelliset painotukset hyvinvointiosaamisessa ja hyvinvointiteknologiassa. Koulutusohjelman kansainvälisyyden vahvuudeksi todettiin fysioterapeutin ammatin osaksi kansainvälinen pätevyys sekä kansainvälistymisen suunnittelun ulottaminen kahteen nuorimpaan vuosikurssiin, joiden opiskelijat ovat tehneet oman kansainvälistymissuunnitelman. Fysioterapian koulutusohjelman opiskelijoita harjoittelee runsaasti sosiaali- ja terveysalalla toimivassa Fysipisteessä, jonka toiminta todettiin arvioinnissa laadukkaaksi ja toimivaksi. Toisaalta Fysipisteen toimintamallin rakentuminen opiskelijaharjoittelijaresursseille todettiin heikentävän opiskelijoiden mahdollisuuksia monipuoliseen työharjoitteluun. Kehittämishaasteeksi arviointiryhmä totesi myös pedagogisen ajattelun kehittämisen ja opiskelijoiden mahdollisuuksien lisäämisen oman osaamisensa syventämiseen.