Kukonaskel kansainvälisyyteen: rakennustekniikan, hoitotyön ja matkailun koulutusohjelmien sekä opinto-ohjaajankoulutuksen ristiinarviointiraportit

Abstract

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on vuonna 2004 aloitettu koulutusohjelmien ristiinarviointi osana korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää. Ristiinarviointi perustuu koulutusalojen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen kehittävään keskusteluun. Arvioinnin toteutuksesta vastaavat ammattikorkeakoulun sisältä kootut monialaiset arviointiryhmät, jotka antavat arvioitaville koulutusohjelmille kehittävän arviointipalautteen. Tähän julkaisuun on koottu ristiinarviointiraportit neljästä syksyllä 2006 arvioidusta koulutuksesta: rakennustekniikan, hoitotyön ja matkailun koulutusohjelmista sekä opinto-ohjaajankoulutuksesta. Ristiinarviointiraportit nostavat esille koulutusohjelmien vahvuuksia ja kehittämishaasteita sekä antavat suuntaa koko ammattikorkeakoulun yhteiselle kehittämiselle. Eräs keskeinen korkeakoulupoliittinen teema, joka tähän raporttiin kootuista ristiinarvioinneista valottuu, on koulutuksen kansainvälistyminen. Kansainvälistyminen on yhteinen haaste kaikille koulutusohjelmille. Eri koulutusohjelmat ovat kansainvälistymisessään eri vaiheissa: toisilla on pidemmät perinteet kansainvälisestä yhteistyöstä kun taas toiset ovat vahvistaneet kansainvälistä toimintaansa viime vuosina. Yhteinen pyrkimys on kansainvälisen toiminnan monipuolistaminen perinteisen opiskelija- ja opettajavaihdon ohella. Tavoitteena on mm. kansainvälisten kumppanuuksien syventäminen ja kansainvälisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisääminen. Yleisenä johtopäätöksenä arvioinneista voidaan todeta, että kansainvälistymisen haaste on otettu ammattikorkeakoulun koulutusohjelmissa määrätietoisesti vastaan. Kansainvälisesti kilpailukykyisellä koulutuksella palvellaan parhaiten myös alueen ja työelämän kehitystä. Rakennustekniikan koulutusohjelman vahvuudeksi ristiinarvioinnissa havaittiin hyvä oppimisilmapiiri, osaava päätoiminen henkilöstö, työelämäyhteydet ja palautejärjestelmän hyödyntäminen. Päätoimisten opettajien panos on merkittävä avoimen ilmapiirin luomisessa ja opiskelijat arvostavat heidän antamaa opetusta. Opintojaksopalautetta kootaan kattavasti ja systemaattisesti. Koulutusohjelma on hyvin verkostoitunut elinkeinoelämään. Opintoihin liittyvät harjoittelut suoritetaan työmailla työelämän ohjauksessa. Kaikki opinnäytetyöt tehdään työelämän toimeksiannosta. Koulutusohjelmasta valmistuneet ovat sijoittuneet suuressa määrin alueen työelämään, ja koulutusohjelman henkilöstön kontaktit työelämän edustajien kanssa ovat jatkuvia. Kehittämiskohteiksi rakennustekniikan koulutusohjelmalle esitetään henkilöstöresurssien vahvistaminen, pedagogiikan kehittäminen erityisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaa hyödyntäen, uraohjaus ja kansainvälistyminen. Koulutusohjelman haavoittuvuutta lisää päätoimisten opettajien vähäinen määrä suhteessa sivutoimisten opettajien määrään. Pedagogisia ratkaisuja olisi mahdollista monipuolistaa virtuaaliopetuksella ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan integroinnilla opetukseen. Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien käyttöä opintojen ja uran suunnitteluvälineenä kannattaa lisätä. Opiskelijavaihdon ja projektien osalta hyvin käynnistynyttä kansainvälistymistä kannattaa jatkaa ja laajentaa. Hoitotyön koulutusohjelman vahvuuksiksi nähdään laaja harjoittelupaikkaverkosto, työelämän osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen, opiskelijoiden ohjaus ja kansainvälinen suuntautuneisuus. Koulutusohjelmalla on vahva harjoittelupaikkaverkosto ja systemaattiset harjoitteluun liittyvät toimintatavat. Työelämän edustajat osallistuvat tiiviisti opetussuunnitelmatyöhön, opetukseen sekä harjoittelun ohjaukseen ja arviointiin. Opiskelijoiden ohjaus ja heille annettava tuki on toteutettu hyvin. Hoitotyön koulutusohjelmalla on pitkät perinteet koulutuksen kehittämisestä kansainvälisessä yhteistyössä. Koulutusohjelmalla on kansainvälistä opettaja- ja opiskelijavaihtoa, ja kansainvälistä verkostoa kehitetään tavoitteellisesti. Kehitettävää hoitotyön koulutusohjelmalle löydetään virtuaaliopetuksen pedagogisista perusteluista, uraohjauksesta, yhteydestä tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä opiskelijapalautteen hyödyntämisestä. Keskustelua virtuaaliratkaisujen tarkoituksenmukaisuudesta tulisi lisätä. Urasuunnitelman ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman asemaa tulisi vahvistaa opinnoissa. Koulutusohjelmassa olisi tarpeen vahvistaa yhtenäistä käsitystä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aluekehitystyössä. Opiskelijapalautteen ja kehittämistoimenpiteiden dokumentointia ja läpinäkyvyyttä tulisi kehittää. Matkailun koulutusohjelman vahvuutena pidetään ennakoivaa ja vastuullista kehittämisotetta, monipuolista työelämäyhteistyötä, opinnäytetyöprosessin toteutusta ja halukkuutta koulutusalarajat ylittävään yhteistyöhön. Henkilöstö on laaja-alaisesti osallistunut visiotyöskentelyn yhteydessä toimintaympäristön analyysiin ja koulutuksen painopistealueiden valintaan. Mara Yritysklinikalla ja tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on tärkeä merkitys koulutuksessa. Opinnäytetyön prosessi on hyvin suunniteltu ja hallittu. Projekteissa tehdään yhteistyötä muiden koulutusalojen kanssa ja opiskelijoita ohjataan valitsemaan myös muiden alojen opintoja. Matkailun koulutusohjelman kehittämiskohteiksi suositellaan ohjausjärjestelmän kehittämistä, opiskelijoiden osallisuutta suunnittelussa ja arvioinnissa, verkkoympäristöjen hyödyntämistä harjoittelun ohjauksessa ja kansainvälistymiseen liittyvien linjausten viestimistä. Ohjausjärjestelmää olisi hyvä kehittää, jotta katkeamaton ohjausprosessi, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman hyödyntäminen ja henkilökohtainen palaute voitaisiin varmistaa. Arvioinnin toteuttamistapoja voitaisiin monipuolistaa ja opiskelijoiden osallisuutta koulutuksen suunnittelussa lisätä. Verkkoohjausympäristön tarjoamia mahdollisuuksia harjoittelun ohjaukseen kannattaisi selvittää. Kansainvälistä toimintaa koskevat linjaukset olisi tarpeen selvittää opiskelijoille. Opinto-ohjaajankoulutuksen vahvuuksiksi ristiinarvioinnissa tunnistettiin opiskelijoiden kokonaisvaltainen ohjaus, toimiva sisäinen viestintä ja verkostoyhteistyö. Kokonaisvaltainen ohjaus jatkuu läpi opintojen ja koulutuksessa sovelletaan henkilökohtaiseen ohjaukseen perustuvaa toimintamallia. Koulutuksessa on saavutettu monimuoto-opetuksessa vaadittava toimiva sisäinen viestintä sekä henkilöstön kesken että opiskelijoiden kanssa. Koulutuksen käytössä on hyvät kansalliset verkostot, jotka ulottuvat myös kansainväliselle tasolle. Kehityskohteiksi opinto-ohjaajakoulutukselle esitetään työelämäkäsitteen laajentamista, T&K-toiminnan hyödyntämistä ja opiskelijoiden osaamisen täysimääräistä hyödyntämistä. Opinto-ohjaajankoulutuksessa työelämällä tarkoitetaan ensisijaisesti oppilaitoksissa tehtävää opintoohjaajan työtä. Ohjauskäsitteen laajentuminen oppilaitoksista työelämän organisaatioihin kannustaa tiiviimpään vuoropuheluun ammattikorkeakoulun muiden koulutusyksiköiden kanssa. Koulutukselle olisi hyödyksi yhteyksien vahvistaminen ammatillisen opettajakorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Opiskelijajoukon osaamista ja kokemusta voitaisiin hyödyntää rohkeammin koulutuksen toteutuksen eri vaiheissa. Koulutusohjelmien ristiinarvioinneista nousee kehittämisehdotuksia myös koko ammattikorkeakoululle. Tukipalveluja tulisi voida hyödyntää koulutusohjelmissa nykyistä tehokkaammin. Opintojen ohjausta ja verkkopedagogisia ratkaisuja tulisi vahvistaa koulutuksen työelämäläheisessä toteutuksessa.