Näyttöjä vahvasta ammattiosaamisesta korkeakoulussa: liiketalouden, logistiikan, mediatekniikan ja musiikin koulutusohjelmien ristiinarviointiraportit

Abstract

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käynnistyi vuoden 2004 alussa koulutusalojen vuorovaikutteiseen ja keskinäiseen, kehittävään keskusteluun perustuva koulutusohjelmien ristiinarviointi osana korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää. Arviointiprosessista on kehittynyt kahden vuoden kuluessa toimiva malli arvioida, kehittää ja varmistaa koulutusohjelmien laadukkaan toiminnan toteutumista. Syksyn 2006 alkaessa on toteutettu jo kolmetoista ristiinarviointia. Arviointiryhmissä työskennellyt henkilöstö ja opiskelijat ovat hyödyntäneet välittömästi havaitsemiaan hyviä käytäntöjä toiminnassaan omissa yksiköissään. Kevään 2006 aikana arvioitiin neljä koulutusohjelmaa, joiden raportit on koottu käsillä olevaan julkaisuun. Tämä julkaisu esittelee liiketalouden koulutusohjelman, mediatekniikan koulutusohjelman, logistiikan koulutusohjelman ja musiikin koulutusohjelman ristiinarvioinnit. Neljän eri koulutusyksikön koulutusohjelmien ristiinarvioinnit nostivat esille koulutusohjelmien vahvuuksia ja parantamisalueita. Kaikkien arvioitujen koulutusohjelman voimavarana on henkilöstön laaja ja syvällinen asiantuntijuus aihealueellaan. Liiketalouden koulutusohjelman vahvuudeksi ristiinarvioinnissa havaittiin koulutusohjelman valinta painottaa tradenomien kouluttamisessa työelämän tarvitsemaa laaja-alaista osaamista. Ammattikorkeakoulun ja yksikön strategiat ja toimintapolitiikat on koulutusohjelmassa viety yksilötasolle. Suunnittelu- ja kehityskeskusteluissa asetetaan opettajille henkilökohtaiset tavoitteet BSC-mittaritavoitteiden toteuttamiseksi. Liiketalouden koulutusyksiköllä on oma pedagoginen strategia, jolla on edistetty pedagogista kehittämistä. Liiketalouden koulutusohjelmassa on otettu käyttöön ongelmaperustaisen oppimisen menetelmä (PBL). Ongelmaperustaiseen menetelmään perehtyminen ja osittainen siirtyminen siihen on merkinnyt myönteistä muutosta vallitsevaan oppimis- ja opettamiskulttuurin sekä lisännyt pedagogista keskustelua ja yhteistyötä. Koulutusohjelman vahvuutena on henkilökunnan vahva substanssiosaaminen yhdistettynä kehitysmyönteiseen ilmapiiriin. Liiketalouden yksikön pedagoginen strategia painottaa oppija- ja oppimislähtöistä pedagogiikkaa. Koulutusohjelman haasteita ovat yhteisen ohjauskulttuurin luominen, ohjausajattelun kehittäminen ja ohjauskäytäntöjen systematisoiminen. Ongelmaperustaisen oppimisen soveltaminen vaatii kehittämistyön jatkamista erityisesti siten, että opetuksessa käytettävät ongelmat nousisivat aidoista työelämän tilanteista. Liiketalouden koulutusohjelma voi vielä monipuolistaa opiskelijoiden oppimisen arvioinnin menetelmien kirjoa siten, että ne tukevat ongelmaperustaisen oppimisen periaatteita vielä laajemmin. Lisäksi työelämäkontaktien syventäminen on välttämätöntä, jotta kontakteista syntyisi lisää tutkimus ja kehityshankkeita. Logistiikan koulutusohjelman vahvuudeksi tunnistettiin koulutusohjelman käyttämä laadunvarmistusjärjestelmän mukainen suunnittelukehys. Koulutusohjelmalla on tiimeihin organisoituneena kattava sisäinen yhteistyö opetussuunnitelmien kehittämisessä ja ajantasaistamisessa. Koulutusohjelmassa on hyödynnetty kehityskeskusteluja ohjaamaan tehokkaasti opettajien työn suuntaamista opetukseen, kansainväliseen toimintaan sekä tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Koulutusohjelmalla on tiivis ja vilkas yritysyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystoiminta. Projektihenkilöstön osaamista hyödynnetään tiimeissä ja opetuksessa. Logistiikan koulutusohjelma kokoaa ja hyödyntää mallikkaasti neuvottelukunnan ja yrityskontaktien antaman palautteen ja arviointitiedon. Koulutusohjelmalla on monipuoliset palautekanavat, joiden tuottama tieto on dokumentoitu systemaattisesti ja käsitelty kattavasti. Pedagogisen kehittämisen tarve koulutusohjelman strategian toteuttamiseksi ja tulevaisuuden vahvuuksien varmistamiseksi on tunnistettu koko henkilöstön piirissä. Logistiikan koulutusohjelmalle esitetään kehittämisehdotuksena logistiikkainsinöörin perus- ja erityisosaamisen kuvaamista systemaattisena, osaamisperustaisena kokonaisuutena. Laajaa kansainvälistä verkostoa voisi käytettävissä olevien resurssien avulla hyödyntää kansainvälisten koulutuksen laatukriteereiden pohtimiseen ja kehittämiseen. Opiskelijan osaamisen kehittymisen systemaattiseen tukemiseen ja opiskelijan oman asiantuntijuuden rakentamiseen ehdotetaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjauksen kehittämistä edelleen. Opiskelijoiden edustajille tulisi luoda mahdollisuus vaikuttaa koulutusohjelman suunnitteluun ja opetussuunnitelmaprosessiin. Mediatekniikan koulutusohjelman suunnittelun perustana toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun aluekehitystä tukevat linjaukset. Koulutusohjelmassa on havaittavissa vahva työelämän ja opetuksen sisällön keskinäinen kytkentä: opiskelijat tekevät yritysten tilaamia projektitöitä aidoissa työelämäkonteksteissa. Mediatekniikan koulutusohjelman henkilöstöllä on vahvaa alan kansainväistä ja kansallista huippuosaamista. Mediatekniikan koulutusohjelmassa on toteutettu opintojen rakenne siten, että ammatilliset opinnot on teemoitettu eri vuosikursseille ajatellen opiskelijoiden ammatillista kehittymistä jatkumona. Tässä rakenteessa teoreettiset opinnot sekä käytännön projektiopinnot tukevat hyvin toisiaan. Mediatekniikan koulutusohjelma on onnistunut opiskelijoiden valinnassa, ohjauksessa ja tutoroinnissa, mikä näyttäytyy tutkinnon suorittaneiden suurena määränä. Kehittämisehdotuksena informaatioteknologian instituutille esitetään sen strategisten painopisteiden selkeämpää kirjallista tunnistamista. Ne voidaan tunnistaa joko painopistealueina tai tavoiteasetannan avulla, jotta ne hahmottuisivat niin koulutusohjelma- kuin henkilötasolla. Koulutusohjelman opettajien vahvaa osaamista voitaisiin hyödyntää laajemmin tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Mediatekniikan koulutusohjelman tulisi kehittää erityisesti sekä opettajien että opiskelijoiden kansainvälistymistä. Informaatioteknologian instituutin ja mediatekniikan koulutusohjelman tulisi kehittää palautejärjestelmän vaikuttavuuden dokumentointia ja erityisesti sen viestimistä. Palautejärjestelmä on kattava, mutta palautteen konkreettinen vaikutus toiminnan kehittämiseen jää etenkin opiskelijoille epäselväksi. Musiikin koulutusohjelman yhdeksi vahvuudeksi tunnistetaan kulttuurialalla tehty vahva strategiatyö. Musiikin koulutusohjelmassa toimii tehokas ja tuottava koulutusprosessi, siten opiskelijat valmistuvat koulutusohjelmasta alle ohjeajan ja koulutusohjelman keskeytysprosentti on alhainen. Musiikin koulutusohjelman vahvuuksia ovat lisäksi runsaat kansainväliset kontaktit sekä osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulujen väliseen verkostoitumiseen ja kehittämistyöhön. Opetusmenetelmien valinnoissa ja erilaisten oppimistyylien huomioimisessa vahvuutena on opetusmenetelmien yksilöllinen joustavuus sekä opiskelijoiden että opettajien näkökulmasta. Musiikin koulutusohjelmalle on luonteenomaista avoimuus ja keskustelevuus yhteisössä henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Musiiikin koulutusohjelman kehittämistä edistäisi koulutusalan yhteisen päämäärän kirkastaminen ja musiikin koulutusohjelman roolin ja merkityksen tunnistaminen sen osana. Koulutusohjelman tulisi rohkeasti luoda ”itsensä näköistä”, koulutusohjelman tehtävää tukevaa tutkimus ja kehitystyötä. Opiskelijat tulisi entistä tiiviimmin nähdä tässä työssä resurssina, ja toisaalta tutkimus- ja kehitystyötä pitäisi kehittää myös opiskelijoiden oppimisresurssina. Kulttuurialalla tulisi jatkaa edelleen keskustelua siitä, mitä aluekehitys tarkoittaa, miten sitä voidaan edistää ja miten vahvistaa opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia. Musiikin koulutusohjelmassa on hyviä käytäntöjä, mutta niiden käyttöönottoa ja palautetiedon käsittelyn systemaattista dokumentointia voisi kehittää. Musiikin koulutusohjelma hyötyisi ammattikorkeakoulun tuottamiin tukipalveluihin perehtymisestä ja niiden hyödyntämisestä koko palvelujen laajuudessa. Koulutusohjelmien ristiinarvioinneista on noussut kehittämisehdotuksia koko ammattikorkeakoululle. Koko ammattikorkeakoulussa pitää kehittää tietojärjestelmiä systemaattisesti ja tavoitteellisesti. Lisäksi tulee varautua henkilöstön eläköitymiseen suunnitelmallisella rekrytointiohjelmalla ja hiljaisen tiedon siirtymisen tukemiseen muutosvaiheessa. Koko korkeakoulun tulee keskittyä pedagogisen osaamisen kehittämiseen.