Informaatioteknologian osaamista rakentamassa: automaatiotekniikan, ohjelmistotekniikan ja tietotekniikan koulutusohjelmien ristiinarviointiraportit

Abstract

Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään kuuluu yhtenä tärkeänä osana koulutusohjelmien ristiinarviointi, jonka avulla hyödynnetään eri alojen asiantuntemusta koulutuksen kehitystyössä. Jokaista arviointia varten kootaan monialainen arviointiryhmä, joka laatii myös julkaistavan raportin tekemästään arvioinnista. Näin ristiinarviointi on myös sisäinen yhteisöllinen oppimismenetelmä, jossa hyviä käytäntöjä ja kehittämisvirikkeitä siirtyy yhteiseen käyttöön. Arvioinnit aloitettiin vuonna 2004, ja kesään 2009 mennessä on arvioitu jo 34 koulutusohjelmaa. Julkaisussa raportoidaan automaatiotekniikan, ohjelmistotekniikan ja tietotekniikan koulutusohjelmien ristiinarvioinnit. Koulutusohjelmien erityinen vahvuus on alueen työelämän tarpeisiin vastaaminen. Hyvänä käytäntönä voidaan esiin nostaa opintojaksojen puolivälissä kerättävä välipalaute, joka mahdollistaa opintojakson kehittämisen opintojakson toteutuksen aikana. Koulutusohjelmien yhteisiä haasteita ovat muun muassa kansainvälisen toiminnan sekä arviointikäytänteiden kehittäminen. Automaatiotekniikan koulutusohjelmalla on luontevat työelämäyhteydet, mikä perustuu muun muassa jatkuvaan yhteydenpitoon ja partnerisopimuksiin keskeisten yhteistyöyritysten kanssa. Koulutusohjelma tekee aktiivista yhteistyötä strategisella tasolla myös yliopiston kanssa, millä halutaan turvata alan vetovoima ja aloittavien opiskelijoiden osaamistaso. Koulutus painottaa matemaattis-luonnontieteellistä perusosaamista, joka korostuu myös alan kansainvälisissä kriteereissä. Käytännönläheisyys lisääntyy opintojen edetessä ja koulutusohjelma käyttää aktiivisesti oppimisympäristöjään, joiden laitteisto vastaa teollisuudessa käytössä olevia laitteistoja. Oppimisympäristöjen kehittämistä on tuettu T&K-hankkeilla. Koulutusohjelman haaste on saada henkilöstön vahvat työelämäyhteydet näkymään myös opiskelijoille erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Samalla myös T&K-toiminnan ja opetuksen yhteyttä voitaisiin tiivistää. Toinen koulutusohjelman haaste on kansainvälisten yhteyksien laajentaminen ja erityisesti henkilöstöliikkuvuuden edistäminen. Arvioinnissa tuli esille selkeä tarve käynnistää englanninkielinen opetus ja hyödyntää laajemmin ulkomaalaisia luennoitsijoita. Opiskelijoiden ja alumnien osallistumista koulutusohjelman suunnittelutyöhön voitaisiin vahvistaa uusilla toimintatavoilla. Lisäksi koulutusohjelman tulisi kehittää arviointikäytänteitä ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaisesti. Nopeasti muuttuvalla toimialalla on tärkeää turvata myös henkilöstöresurssien riittävyys ja laboratorioympäristöjen jatkuva kehittäminen. Ohjelmistotekniikan koulutusohjelmalla on vahvat yrityskontaktit ja verkostot, mikä näkyy esimerkiksi yritysten osallistumisena koulutusohjelman suunnitteluun sekä henkilöstön osallistumisena kansainvälisiin asiantuntijaverkostoihin. Koulutuksen kansainvälistä vertailtavuutta parantaa se, että opetussuunnitelmatyössä on hyödynnetty kansainvälisiä kriteeristöjä. Sen vuoksi koulutuksessa painottuu erilaisille tehtäville perustan antava vahva matemaattis-luonnontieteellinen perusosaaminen. Käytännönläheisyys korostuu enemmän ammattiopinnoissa. Opiskelijoiden osaamista kehittää erityisesti pitkäkestoiset ja monipuoliset opiskelijaprojektit, jotka ovat tukeneet myös opiskelijoiden työllistymistä. Lisäksi lähes kaikki opinnäytteet tehdään yrityksille. Opintojaksojen puolivälipalautteen ohella hyvinä käytänteinä esille tulivat Singaporessa järjestettävät opiskelijavaihto-yritysprojektit sekä opetussuunnitelman suunnittelu henkilöstöä ja opiskelijoita osallistavalla seinätaulutekniikalla. Ohjelmistotekniikan koulutusohjelman haasteena on koulutuksen alkuvaiheen rakenteen joustavoittaminen siten, että opiskelijoiden kansainvälinen vaihto ja T&K-mahdollisuuksiin tarttuminen olisi helpompaa. ICT-alan kansainvälisyyden vuoksi opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden ja kansainvälisyysosaamisen tukeminen eri tavoin on muutenkin keskeistä. Myös alaan liittyvää kansainvälistä verkostoa voitaisiin laajentaa. Ohjelmistotekniikan T&K-toimintaa olisi syytä vahvistaa ja luoda samalla opiskelijoille enemmän osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi yhdeksi kehittämiskohteeksi nousee arvioinnin kehittäminen. Tietotekniikan koulutusohjelman toiminta on selkeää ja järjestelmällistä. Sitä tukevat erinomaiset tilat ja laitteet sekä henkilöstön vahva substanssiosaaminen. Koulutusohjelman kehittämisessä on hyödynnetty eri tavoin hanketoimintaa. Erityisesti runkoverkkoteknologiassa koulutus vastaa alueen työelämän tarpeisiin ja toteuttaa siten aluekehitystehtävää. Opiskelijoiden näkökulmasta opetusmenetelmät monipuolistuvat ja opiskelijakeskeisyys lisääntyy koulutuksen edetessä ja etenkin ammattiopinnoissa teoria ja käytäntö yhdistyvät hyvin. Hyvänä käytäntönä voidaan mainita harjoittelupalautteen kokoaminen, joka tuottaa systemaattista tietoa työelämän tarpeista ja koulutusohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Markkinoinnin kehittäminen yhteistyössä ammattikorkeakoulun tukipalvelujen kanssa on yksi tietotekniikan koulutusohjelman haasteista. Kansainvälisen verkoston kehittämishaasteita ovat esimerkiksi yhteistyökumppanien löytäminen, kansainvälistä liikkuvuutta koskevan tiedotuksen lisääminen sekä vaihtojen ajoituksen ja opintojen ja harjoittelujen hyväksilukemisen parantaminen. Opiskelijoiden ohjausta voitaisiin parantaa erityisesti opintojen alkuvaiheessa esimerkiksi vahvistamalla urasuunnitelman ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman merkitystä. Opetuksen osalta tulisi kehittää osaamiskeskeisen opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Koulutusohjelmassa on myös hyvä opintojaksopalautejärjestelmä, jonka merkitys tulisi tehdä näkyvämmäksi opiskelijoille. Sisäisen viestinnän parantaminen sekä yksiköiden ja koulutusohjelmien erityispiirteiden huomioon ottaminen korostuivat arvioinneissa esiin nostetuissa ehdotuksissa tukipalvelujen ja koko ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseksi. Tarjottavista tukipalveluista tulisi käydä enemmän vuoropuhelua yksiköiden kanssa. Markkinoinnin osalta toivotaan esimerkiksi lisää yhteistyötä sekä kohdennettua markkinointia valittujen koulutusohjelmien vetovoiman parantamiseksi. Kansainvälistymis- ja T&K-kehittämispalveluiden menettelytapojen toivotaan olevan selkeämpiä ja paremmin ohjeistettuja. Koko ammattikorkeakoulun osalta tuotiin esille opinnäytetöitä koskevan ohjeistuksen uudistaminen.