Kustannus-hyötyanalyysin käyttö julkisen sektorin strategisissa investoinneissa. : Case: Puolustusvoimien räjähteiden elinkaaren hallinta

Abstract

Opinnäytetyön kehittämiskohteena oli laatia kustannus-hyötyanalyysin laskentamalli puolustusvoimille. Mallia käytettiin päätöksenteon apuna päätettäessä, jatkaako puolustusvoimat räjähteiden ja ampumatarvikkeiden elinkaaren hallinnan oman toimintansa kehittämistä vai siirretäänkö osa toiminnoista strategisen kumppanin hallittavaksi. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, millaisen roolin kustannus-hyötyanalyysi saa strategisessa investointipäätöksessä, ja missä määrin päätöstä edeltävät ohjausmenetelmät vaikuttavat strategisiin investointipäätöksiin.

Tutkimuksen empiriaosio toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja aineisto kerättiin projektikokousten yhteydessä ja poissaolijoilta sähköpostitse. Kysely järjestettiin ennen kuin puolustusministeri teki päätöksen, jatketaanko oman toiminnan kehittämistä vai siirrytäänkö kumppanuusmallissa tarjouspyyntövaiheeseen. Tutkimus tehtiin kokonaistutkimuksena, jonka perusjoukkona olivat kaikki ELKAKOP -projektin 1 vaiheen jäsenet. Perusjoukon koko oli 115 henkilöä ja vastauksia saatiin 70. Vastausprosentti oli 60,87. Tutkimusote oli konstruktiivinen tutkimusote. Kysymykset ensimmäiseen tutkimusongelmaan perustuivat Pihlannon (1990) tutkimukseen ja toiseen tutkimusongelmaan Alkaraanin & Northcottin (2007) tutkimukseen.

Kustannus-hyötyanalyysi osoittautui hyväksi, mutta erittäin työlääksi investointihankkeiden arviointityökaluksi. Tutkimustulosten mukaan kustannus-hyötyanalyysi saa puolustusvoimissa oppimislaitteen roolin strategisissa investointipäätöksissä. Myös vaikuttamis- ja vastauslaitteen roolit saivat lähes yhtä suuret keskiarvot, kun taas perustelulaitteen rooli sai huomattavasti alhaisemman keskiarvon. Toisen tutkimusongelman tuloksena voidaan päätellä, että puolustusvoimissa ei ole systemaattisesti käytössä päätöstä edeltäviä ohjausmenetelmiä strategisissa investointihankkeissa.

The objective of this thesis was to create a model of a Cost-Benefit Analysis for the Finnish Defence Forces. This model was utilized in making the decision whether to outsource or to continue developing the control of the life cycle of explosives. In addition, the other two objectives were to find out which role the Cost-Benefit Analysis receives in making strategic investment decisions and how the pre-decision control mechanisms influence strategic investment decisions.

The research evidence was collected by means of a quantitative questionnaire survey. The questionnaire was arranged before minister of defence made a decision whether to continue developing the present line of action or to move to the stage of sending the invitations of tenders. All the members of the ELKAKOP project took part in this survey. The population was 115 people, and the response rate was 60.87 per cent. The statements on the role of Cost-Benefit Analysis were adopted from a previous survey of accounting roles (Pihlanto 1990) and the statements on the influence of the pre-decision mechanisms were adopted from a survey of strategic investments (Alkaraan & Northcott 2007).

The Cost-Benefit Analysis proved to be a very useful but laborious tool in strategic investment decision-making. The findings proved that, in most cases, the Cost-Benefit Analysis receives the role of a learning device. The findings relating to the other research problem proved that pre-decision mechanisms in the Finnish Defence Forces are not systematically used in strategic investment projects.