Omatoiminen ryhmämatka Äkäslompoloon
Repo, Leeni (2010)
Repo, Leeni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092813261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092813261
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni selvitettiin omatoimisen ryhmämatkan matkailijoiden taustoja, matkailumotiiveja, matkanaikaista aktiivisuutta ja tyytyväisyyttä. Selvitettiin myös vastaako tulokset teorioiden matkailumotiiveja. Lisäksi selvitettiin mitä ongelmia on omatoimisen ryhmämatkan järjestämisessä.
Matkalla 19 matkailijaa kirjasi matkapäiväkirjaan matkaviikon liikunnalliset ja viihteelliset aktiviteetit. Matkan lopussa he täyttivät kyselyn taustatiedoista ja matkustusmotiiveista. Matkan järjestämisestä päävastuullista haastateltiin lopuksi. Teoriataustana oli matkailumotiiviteorioita ja matkan järjestämiseen liittyvää kirjallisuutta. Kvantitatiivisen tutkimuksen tulokset analysoitiin Exel-ohjelmalla, tunnuslukujen avulla ja vapaiden kysymysten osalta kvalitatiivisen luokittelun avulla.
Ryhmä koostui keskimäärin 56-vuotiaista, korkeakoulutaustaisista työssäkäyvistä aktiiviliikkujista, jotka olivat jo lapsena olleet liikunnallisia. Päälaji oli perinteinen maastohiihto. Pako arjesta, hyvät maastohiihtomahdollisuudet, luontoelämys, tuttu porukka, mahdollisuus uusiin tuttavuuksiin, terveydelliset syyt, kunnon kohentaminen, harrastuksessa edistyminen sekä huvi ja nautinto olivat tärkeät matkustussyyt. Kaikki Iso-Aholan mallin mukaiset matkailumotiivit löytyivät ja osa muiden mallien motiiveista. Plogin matkailijatyypeistä matkailijat muistuttivat midsentrikkoja. Porukka hiihti viikossa 2679 kilometriä, tavallisesti ryhmässä, lasketteli 125 tuntia ja osallistui aktiivisesti iltamenoihin. Matkan järjestämisen ongelmia oli porukan vaihtuvuus järjestelyaikana, VR:n varausjärjestelyjen muutokset ja matkailijoiden sopiva ryhmittely mökkeihin. Matkailijat olivat pääosin tyytyväisiä matkaansa.
Tulokset kuvaavan aktiivisia, sosiaalisia matkailijoita, jotka käyttivät lomansa päivät ja osin illatkin aktiiviseen liikuntaan. Matkan järjestely oli vastuuhenkilölle vaativa prosessi, mutta tuotti matkailijoille matkan, jolle halutaan uudelleen. Matka on muotoutunut vuosien aikana ryhmälle sopivaksi ”tuotteeksi”.
Matkalla 19 matkailijaa kirjasi matkapäiväkirjaan matkaviikon liikunnalliset ja viihteelliset aktiviteetit. Matkan lopussa he täyttivät kyselyn taustatiedoista ja matkustusmotiiveista. Matkan järjestämisestä päävastuullista haastateltiin lopuksi. Teoriataustana oli matkailumotiiviteorioita ja matkan järjestämiseen liittyvää kirjallisuutta. Kvantitatiivisen tutkimuksen tulokset analysoitiin Exel-ohjelmalla, tunnuslukujen avulla ja vapaiden kysymysten osalta kvalitatiivisen luokittelun avulla.
Ryhmä koostui keskimäärin 56-vuotiaista, korkeakoulutaustaisista työssäkäyvistä aktiiviliikkujista, jotka olivat jo lapsena olleet liikunnallisia. Päälaji oli perinteinen maastohiihto. Pako arjesta, hyvät maastohiihtomahdollisuudet, luontoelämys, tuttu porukka, mahdollisuus uusiin tuttavuuksiin, terveydelliset syyt, kunnon kohentaminen, harrastuksessa edistyminen sekä huvi ja nautinto olivat tärkeät matkustussyyt. Kaikki Iso-Aholan mallin mukaiset matkailumotiivit löytyivät ja osa muiden mallien motiiveista. Plogin matkailijatyypeistä matkailijat muistuttivat midsentrikkoja. Porukka hiihti viikossa 2679 kilometriä, tavallisesti ryhmässä, lasketteli 125 tuntia ja osallistui aktiivisesti iltamenoihin. Matkan järjestämisen ongelmia oli porukan vaihtuvuus järjestelyaikana, VR:n varausjärjestelyjen muutokset ja matkailijoiden sopiva ryhmittely mökkeihin. Matkailijat olivat pääosin tyytyväisiä matkaansa.
Tulokset kuvaavan aktiivisia, sosiaalisia matkailijoita, jotka käyttivät lomansa päivät ja osin illatkin aktiiviseen liikuntaan. Matkan järjestely oli vastuuhenkilölle vaativa prosessi, mutta tuotti matkailijoille matkan, jolle halutaan uudelleen. Matka on muotoutunut vuosien aikana ryhmälle sopivaksi ”tuotteeksi”.