Asiakkaiden ja toimintaterapeuttien kokemuksia OSA- arviointimenetelmästä psykiatrisessa toimintaterapiassa

Abstract

Pärjääminen arjen toiminnoissa vaikuttaa merkittävästi yksilön psyykkiseen hyvinvointiin. Jotta toimintaterapeutti voi auttaa yksilöä saavuttamaan merkityksellistä toimintaa, on tärkeää arvioida yksilön toimintamahdollisuuksia. OSA eli toimintamahdollisuuksien itsearviointi on standardoitu arviointimenetelmä, jonka avulla saadaan tietoa asiakkaan toiminnallisesta suoriutumisesta ja tuetaan asiakkaan osallistumista terapian suunnitteluun. OSA- arviointimenetelmä perustuu asiakaslähtöisyyteen ja inhimillisen toiminnan malliin.

Opinnäytetyössä tehtävänä oli tutkia, miten erään aikuispsykiatrisen avohoidon toimintaterapiayksikön asiakkaat kokevat OSA- arviointimenetelmän käytön osana arviointia terapiaprosessissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää arviointimenetelmän hyödyllisyyttä terapiaprosessin aloituksessa kartoittamalla tutkitun yksikön toimintaterapeuttien kokemuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös lisätä tietoa OSA- arviointimenetelmän suomennetun version käyttökokemuksista.

Tutkimusaineistoa kerättiin viidessä asiakastilanteessa OSA- itsearviointilomakkeiden ja lomakehaastatteluiden kautta. Lisäksi aineistoa kerättiin kyselylomakkeilla asiakaskohtaisesti toimintaterapeuteilta. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällön analyysillä.

Tulosten mukaan OSA- arviointimenetelmä onnistui mittamaan kohtalaisen hyvin ja asiakaslähtöisesti asiakkaiden arvoja, vahvuuksia, ongelmia ja muutostoiveita. Arviointimenetelmä auttoi asiakasta osallistumaan terapian suunnitteluun. Toimintaterapeutit kokivat OSA- arvioinnin tuovan lisähyötyä terapiaprosessin aloitukseen antamalla tarpeellista tietoa asiakkaasta ja helpottamalla yhteistyötä. Tutkimuksessa todettiin OSA- arvioinnin soveltuvan psykiatriseen toimintaterapiaan.

Tutkimus tuo lisätietoa suomennetusta OSA- arviointimenetelmästä ja kannustaa arvioinnin käyttöön toimintaterapiassa. Tutkimus rohkaisee lisätutkimuksiin ja menetelmän kehittämiseen.

An individual’s mental health is affected by managing everyday life occupations. An occupational therapist needs to assess the client’s occupation comprehensively in order to help the client to achieve meaningful occupations. The Occupational Self Assessment (OSA) is an assessment tool designed to give information of a client’s occupational identity and performance and to support the client‘s involvement in occupational therapy. The OSA assessment method is based on the theory of client-centeredness and the model of human occupation.

This bachelor’s thesis was done in one occupational therapy outpatient unit of adult psychiatry. The purpose of the thesis was to find out the clients’ viewpoint of using the OSA tool as a part of assess-ment in their therapy. A further goal was to study the usefulness of using the OSA tool in the beginning of the therapy by investigating the occupational therapists’ experiences in the unit. The thesis also intended to give more information about user experiences of the Finnish version of the OSA tool.

The research data was collected by structured interviews and by using the OSA- assessment in five client meetings. In addition, data was collected from the occupational therapists by using questionnaires. The analysis of the data was made by using theory-guided content analysis.

According to the results of the study, the OSA tool assessed the clients’ values, strengths, problems and change wishes moderately well. There were also findings indicating that using the OSA tool fa-cilitated client-centered therapy. The OSA tool helped the clients to participate in the planning of their therapy. According to the occupational therapists, the OSA tool is useful in the beginning of the therapy as it gives important information about the clients and supports cooperation. This study found the OSA tool suitable for psychiatric occupational therapy.

The thesis gives more information about the Finnish version of the OSA tool and encourages its use in occupational therapy. The thesis also reveals needs for more research on developing the OSA method.